Täysistuntoviikko Strasbourgissa, 13.-16.11. 2006

Lahden huippukokouksen tulokset

Täysistunnon keskustelussa puitiin epävirallisen Lahden huippukokouksen tuloksia. Riita toi esiin täysistunnon puheenvuorossaan kokouksen onnistumisen etenkin yhtenäisen EU-politiikan suhteen. Jäsenvaltioiden edustajat kykenivät käsittelemään energiapolitiikkaa ja ihmisoikeuskysymyksiä yhdessä Putinin kanssa.

– Tärkeintä oli, että puhuttiin Venäjän kanssa, ei pelkästään Venäjästä, sanoi Riitta Strasbourgissa arvioidessa Euroopan parlamentissa Lahden huippukokouksen tuloksia.

Kulttuuri ja nuoriso

Tällä viikolla parlamentti käsitteli Culture 2007 sekä Youth in Action -ohjelmia, joiden tarkoituksena on aktivoida taiteilijoiden ja muiden kulttuurialan toimijoiden sekä nuoriso-organisaatioiden yhteistoimintaa eri puolilla Unionia. Ohjelmien puitteissa Unioni tukee erilaisten projektien toteuttamista ja tiedottamista. Yhteistyömahdollisuuksien lisääminen, omaan eurooppalaisuuteen tutustuminen sekä ajatusten ja kokemusten vaihto ovat kyseisten ohjelmien tausta-ajatuksina.

Naisten maahanmuutto

Täysistunto pohti naisten maahanmuuttoa ja maahanmuuttajanaisten asemaa EU:ssa. Maahanmuuttajanaisiin kohdistuu syrjintää työpaikoilla ja koulutuksessa. He ovat usein puolisoistaan taloudellisesti ja oikeudellisesti riippuvaisia. Ilman oikeudellista asemaa maahanmuuttajanaiset altistuvat väkivallalle, seksuaaliselle hyväksikäytölle ja ihmiskaupalle. Naiset kärsivät myös pakkoavioliitoista, moniavioisuudesta, ns. kunniarikoksista sekä sukupuolielinten silpomisesta.

Palveludirektiivi

Palveludirektiivin valmistelu saatiin 15.11. yli kahden vuoden keskustelujen jälkeen päätökseen parlamentissa. EP hyväksyi vähäisin muutoksin neuvoston yhteisen kannan, joka puolestaan seurasi pitkälti parlamentin ensimmäisen käsittelyn näkemyksiä.

Direktiivi poistaa esteitä palvelukaupalta ja edistää palvelujen tarjontaa EU:ssa yli jäsenmaiden rajojen. Palvelujen arvioidaan muodostavan noin 70% EU:n bruttokansantuotteesta. Direktiiviehdotus on osa Lissabonin strategiaa EU:n kilpailukyvyn, talouskasvun ja työllisyyden vauhdittamiseksi.

Palveludirektiivi kattaa mm. yrityspalvelut, kuten liikkeenjohdon konsultointi, sertifiointi ja testaus, ylläpitopalvelut kiinteistöjen huolto mukaan luettuna, mainonta, rekrytointipalvelut ja kaupallisten edustajien palvelut.
 
Direktiivi kattaa myös yrityksille ja kuluttajille suoritetut palvelut, kuten lainopilliset ja veroneuvontapalvelut, kiinteistöalan palvelut, kuten kiinteistönvälitys tai rakennusalan palvelut, ml. arkkitehtipalvelut, jakelu, näyttelyjen järjestäminen, autonvuokraus ja matkatoimistot.
 
Lisäksi mukana ovat kuluttajapalvelut, kuten matkailualan palvelut matkaoppaiden toiminta mukaan luettuna, vapaa-ajan palvelut, urheilukeskukset ja huvipuistot.

Yksi direktiivistä käydyn keskustelun pääkysymyksistä on ollut sen vaikutus Euroopan sosiaaliseen malliin ja sosiaaliturvan tasoon. Palvelukaupan vapauttamisen on pelätty avaavan ovet sosiaaliselle ja palkkapolkumyynnille.

Martin Schulz, parlamentin demariryhmän puheenjohtaja, sanoi, että PES -ryhmä onnistui sisällyttämään palveludirektiiviin parannusehdotuksia työoikeudellisiin ja yhteiskunnallisen suojelun näkökohtiin.

Jäsenvaltioiden tulee saattaa direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään.

Meristrategiadirektiivi, merensuojelu ja Itämeri

Parlamentin marraskuun täysistunnossa keskusteltiin ja äänestettiin useampaankin otteeseen meriaiheisista kysymyksistä, niin ympäristö- kuin ulkoasiain valiokuntien esitysten pohjalta.

Meristrategiadirektiivissä jäsenvaltiot velvoitetaan laatimaan meristrategioita niille kuuluvia merivesiä varten kullakin merialueella. Jäsenvaltioiden on varmistettava meriympäristön suojelu ja säilyminen tai sen elpyminen, ehkäistävä ja poistettava asteittain meriympäristön saasteita sekä rajoitettava meriympäristössä harjoitettavaa toimintaa kestävälle tasolle.
  
Parlamentin ympäristövaliokunta esityksessään tarkentaa, että Itämeren alueen jäsenvaltioiden olisi pyrittävä puuttumaan kiireellisesti erityisuhkiin, joita ovat rehevöityminen, tulokaslajien ilmaantuminen ja liikakalastus.

Parlamentti käsitteli myös mietintöä meriympäristön suojelua koskevasta teemakohtaisesta strategiasta. Valiokunta kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota ottamaan käyttöön yhteisen maatalouspolitiikan puitteissa erityistoimia Itämeren ympäristön tilan parantamiseksi. Lisäksi olisi lujitettava yhteistyötä EU:n ja Venäjän välillä ja tässä yhteydessä EU:n pohjoisen ulottuvuuden ohjelman ympäristöalan kumppanuusohjelmaan liittyvällä rahoituksella on ensiarvoisen tärkeä merkitys Itämeren vesivarojen suojelun parantamisessa.
 
Valiokunta pitää valitettavana, että Pohjois-Euroopan kaasuputkiston rakentamisen yhteydessä ei ole annettu ympäristötakuita mahdollisen ympäristöonnettomuuden estämiseksi Itämeren alueella. Se pyytää komissiota laatimaan suunniteltua hanketta koskevan ympäristön vaikutusten arvioinnin ja lykkäämään mahdollisia hankkeen yhteisrahoittamista koskevia päätöksiä

Parlamentin hyväksymässä Itämeristrategiassa todetaan, että pohjoisella ulottuvuudella voidaan edistää talouskasvua vahvistavaa alueellista ja rajat ylittävää yhteistyötä, mutta toistaiseksi sen tarjoamaa potentiaalia ei ole kyetty hyödyntämään täysipainoisesti.

Meriympäristön suojeleminen erityisesti rehevöitymisen vähentämiseksi on yksi tärkeimmistä huomioon otettavista näkökohdista, kun aluetta koskevia unionin maatalous- ja rakenneohjelmia pannaan täytäntöön. Ulkoasianvaliokunta ehdottaa ekologisesti tyypillisten ja arvokkaiden suojeltujen rannikkoalueiden ja niiden lähialueiden verkoston perustamista. Se ehdottaa myös yhteisen mekanismin luomista öljykatastrofien torjumiseksi.
 
Valiokunta korostaa esityksessään tarvetta vähentää alueen riippuvuutta Venäjän energiasta ja rohkaisee alueen jäsenvaltioita tutkimaan mahdollisuutta yhteisiin energiamarkkinoihin. Se ehdottaa sujuvaa rajanylitystä helpottavan "Rajaton Itämeri" -ohjelman perustamista ja kehottaa tukemaan alueen infrastruktuurihankkeita.