|
|
|
|
||||||||
| |
|
|
||||||||
|
|
||||||||||
| |
|
|
|
|
|
|
||||
|
|
||||||||||
|
|
Keskustaoikeiston puheet puntarissa Koleassa Strasbourgin syksysäässä lokakuun täysistuntoonsa kokoontuneella Parlamentilla oli esityslista täynnä tärkeitä kysymyksiä. Ilmaston ja ympäristön kannalta tärkeitä äänestyksiä oli esillä kaksi, kun parlamentti äänesti torjunta-aineita koskevan lainsäädännön uudistamisesta sekä henkilöautojen hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä. Lisäksi äänestyksessä oli oma-aloitemietintö Komission vihreään kirjaan "Tavoitteena savuton Eurooppa." Kahdessa tärkeässä äänestyksessä keskustaoikeisto näytti taistelevansa puhtaamman luonnon, ihmisten terveyden ja ilmastonmuutoksen ehkäisemisen puolesta vain puheissaan. Erityisen pöyristyttävää oli keskustaoikeiston lipeäminen Komission alkuperäisestä ehdotuksesta, jonka mukaisesti vuoteen 2012 mennessä markkinoille tulevien henkilöautojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt olisivat 120 grammaa kilometrillä. Tämän ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta tärkeän tavoitteen saavuttaminen on teknisesti jo nyt täysin mahdollista. On myös hyvä huomata, että Euroopan autoteollisuus on itse jo vuonna 1995 luvannut saavuttaa 120 g CO2/km keskimääräisen raja-arvon vuoteen 2010 mennessä! Komission ehdotus olisi siis jo ollut joustoa alkuperäiseen takarajaan ja nyt autoteollisuuslobbareiden äänestyssuosituksia seuranneen keskustaoikeiston ansiosta tämä sitova tavoite tulee voimaan vasta vuonna 2015. Myös torjunta-aineiden osalta keskustaoikeisto heikensi tuntuvasti alkuperäistä komission ja valiokunnan hyväksymää ehdotusta. Uudesta torjunta-aineita koskevasta lainsäädännöstä poistettiin useita EU-tason uusia suojatoimenpiteitä, joiden avulla olisi edistetty ihmisten terveyttä. Muun muassa poistettiin tavoite vähentää torjunta-aineiden käyttöä 20 prosentilla 10 vuoden aikana. Sosiaalidemokraattien ryhmä onnistui kuitenkin kaatamaan keskustaoikeiston aloitteet, jotka olisivat todellisuudessa lisänneet haitallisten torjunta-aineiden käyttöä Euroopassa. Täysistunnon positiivisiin anteihin kuului Tavoitteena savuton Eurooppa -mietinnön hyväksyminen. Ympäristövaliokunnan esittelemän mietinnön pohjalta parlamentti esittää lukusia eri toimia tupakoinnin vähentämiseksi Euroopassa sekä erityisesti passiivisen tupakoinnin torjumiseksi. Toimien perusteluina ovat tupakansavulle altistumisesta aiheutuvat terveysongelmat sekä tupakoinnista ja tupakansavulle altistumisesta yhteiskunnalle koituvat taloudelliset kustannukset. EU:ssa kuolee ainakin 650 000 ihmistä tupakoinnin seurauksiin ja noin 80 000 passiivisen tupakoinnin vuoksi. Parlamentti esitti muun muassa, että kaikissa jäsenmaissa otettaisiin kahden vuoden kuluessa käyttöön rajoittamaton tupakointikielto kaikkien työpaikkojen sisätiloissa, myös siis ravitsemusalan yrityksissä, sekä kaikissa suljetuissa julkisissa tiloissa ja julkisissa kulkuvälineissä. Lisäksi parlamentti vaatii komissiota harkitsemaan mahdollisuutta kieltää EU-tasolla tupakkatuotteiden myynti alle 18-vuotiaille sekä muutenkin toteuttamaan erilaisia toimia estääkseen alle 18-vuotiaiden tupakanosto. Valiokunta toteaa, että EU:n toimet ovat jäsenvaltioiden toimintaa tukevia. Komissiolla on siis avustava rooli eurooppalaisten tavoitteiden saavuttamisessa. Vaikka kyseessä ei ole sitova lainsäädäntö, ne voivat olla hyvin tehokas keino yhtenäistää tavoitteita. Esimerkkinä se, että julkisten sisätilojen tupakointikielto on jo toteutettu useissa EU-maista toiseen, osin yleisen painostuksen ja oppimisen kautta. Lisäksi useissa maissa on viime aikoina kielletty tupakointi ravintoloissa ja yökerhoissa - tämäkin käytäntö tuntuu leviävän maasta toiseen oppimisen kautta. Parhaassa mahdollisessa tapauksessa siis komission vihreän kirjan aloittama prosessi voi olla hyvinkin vaikuttava väline savutonta Eurooppaa luotaessa. Lissabonin sopimus puntarissa Täysistunnon mielenkiintoisimpiin keskusteluihin kuului Portugalin pääministeri Sócratesin ja komission puheenjohtajan Jose Barroson kanssa käyty keskustelu viime viikon Lissabonin huippukokouksesta sekä uudesta Lissabonin sopimuksesta, joka on määrä allekirjoittaa 13.12.2007. Useat parlamentin jäsenet pitivät sopimusta myönteisenä. Toisaalta sopimusta pidettiin liian kunnianhimottomana. Lisäksi erityisesti pienemmät ryhmät vaativat siitä kansanäänestystä. PSE-ryhmän puheenjohtaja Martin SCHULZ (DE) totesi, että EU on menettänyt suhteellisuudentajunsa. "Yhdysvaltain presidentti puhuu mahdollisesta kolmannesta maailmansodasta ja me keskustelimme Euroopan parlamentin puhemiehen äänestysoikeudesta." Hän myös sanoi, että sosiaalinen oikeudenmukaisuus on suuri haaste EU:lle. PPE-DE-ryhmän puheenjohtaja Joseph DAUL (FR) totesi, että "Eurooppa saa vihdoin keinot vastata tulevaisuuden haasteisiin. Monet meistä olisivat halunneet nähdä kunnianhimoisemman tekstin, mutta pidämme Lissabonin sopimusta myönteisenä. Sopimus antaa uutta dynamiikkaa Euroopalle". Pienemmistä ryhmistä UEN-ryhmän puheenjohtaja Brian CROWLEY (IE) sanoi, että Lissabonin sopimus yksinkertaistaa ja helpottaa päätöksentekoa. Hän kehotti tiedottamaan kansalaisille uudesta sopimuksesta ja sen mukanaan tuomista muutoksista. Vihreät pitivät sopimusta "pienenä etappipa, eikä kovin kunnianhimoisena sellaisena". Sitoutumattomien ryhmän puolesta puhunut Irena BELOHORSKÁ (SK) oli pahoillaan, että "perusoikeuskirjaa ei ankkuroitu uuteen sopimukseen sillä tavalla kuin olisimme halunneet". Hänen mielestään Lissabonin sopimus parantaa nykyistä tilannetta.
|
|