|
|
|
|
||||||||
| |
|
|
||||||||
|
|
||||||||||
| |
|
|
|
|
|
|
||||
|
|
||||||||||
|
|
Täysi esityslista kesäisessä Strasbourgissa Euroopan parlamentti kokoontui kesäkuun puolessa välissä täysistuntoon päättämään monista isoista kysymyksistä. Esityslistalla oli muun muassa sähkön kolmas sisämarkkinapaketti, toisessa käsittelyssä ollut jätedirektiivi sekä kiistanalainen "palautusdirektiivi". Jätedirektiivistä saavutettu neuvoston ja parlamentin ei täysin vastannut odotuksia, Riitan tiedotteen aiheesta voi lukea täältä. Kiistaa palautusdirektiivistä Pitkällisen väännön jälkeen Euroopan parlamentti hyväksyi neuvoston kanssa neuvotellun kompromissin niin kutsutusta palautusdirektiivistä. Sinänsä hyvä tarkoitus pyrkiä kehittämään yhteistä EU-tason politiikkaa vastaamaan laittomaan maahanmuuttoon kääntyi "epäluottamuksen voitoksi", kuten sosialistiryhmän kansalaisoikeuspolitiikasta vastaava Claudio Eva totesi heti äänestyksen jälkeen. Sosialistiryhmän vastustuksesta huolimatta parlamentti lopulta hyväksyi kompromississa neuvoston kanssa määritellyt aikarajat muun muassa säilöönotolle ja "vapaaehtoiselle paluulle". Sosialistiryhmä olisi halunnut rajoittaa säilöönottoaikaa maksimissaan kuuteen kuukautta, mutta hävisi tiukassa äänestyksessä konservatiiviryhmälle. Lopulta parlamentti hyväksyi mallin, jossa säilöönottoa voidaan jatkaa jopa 12 kuukautta. "Vapaaehtoisen paluun" aika rajoitettiin 7–30 päiväksi. Jatkossa EU:n laajuinen maahantulokiellon kesto on viisi vuotta, tai pidempi, jos kyseistä henkilöä pidetään vakavana uhkana yleiselle turvallisuudelle. Lisäksi sosialistiryhmä vastusti kompromissin ehdotusta alaikäisten kohtelusta, mutta hävisi myös tämän konservatiiveille ja liberaaleille. Näiden ajamana parlamentti lopulta hyväksyi ehdotuksen, jonka mukaan alaikäiset voidaan palauttaa jopa maihin, joihin hänellä ei ole mitään sidettä. Palautusdirektiivi, joka monelta osin tarkoittaa heikennyksiä laittomien maahanmuuttajien kohteluun, hyväksyttiin lopulta tiukassa äänestyksessä äänin 369 puolesta, 197 vastaan ja 106 tyhjää. Jäsenvaltiot saavuttivat kompromissin 6.6.2008 nk. "kolmannen tien" ehdotuksesta, joissa yrityksille annettaisiin mahdollisuus pitää tuotanto ja jakelu, mikäli etujen tehokas erottaminen taataan. Se hylkäsi myös ehdotuksen, jonka mukaan yritykset voisivat luovuttaa verkon hallinnoimisen riippumattomalle verkonhaltijalle, ja antoi tukensa sähkön tuotannon ja jakelun täydelliselle eriyttämiselle. Parlamentin mietinnön laatinut Eluned MORGAN (PSE, UK) sanoi olevansa pettynyt neuvostossa aikaansaatuun kompromissiin. Parlamentti vahvisti myös kuluttajansuojaa. Se vaatii muun muassa kuluttajilla oikeutta korvaukseen, jos sovittua palvelun laatua ei saavuteta (mukaan lukien virheellinen tai viivästynyt laskutus) sekä oikeutta saada tietoa vähintään neljännesvuosittain sähkönkulutuksesta ja kustannuksista. Parlamentti haluaa suojella erityisesti heikossa asemassa olevia kuluttajia. Jäsenvaltioiden olisi laadittava kansallisia toimintasuunnitelmia energiaköyhyyden torjumiseksi ja heikossa asemassa olevien asiakkaiden tarvitsemien energiatoimitusten varmistamiseksi. Parlamentti hyväksyi myös kaksi muuta mietintöä, jotka kuuluvat energiapakettiin. Toinen koskee lainsäädäntöehdotusta energiasäätelyviraston perustamisesta ja toinen verkkoon pääsyä rajat ylittävissä tapauksissa. Mielenkiintoinen keskustelu käytiin myös Irlannin kansanäänestyksen tuloksesta ja Lissabonin sopimuksen jatkosta. Kaikki poliittiset ryhmät hyväksyivät Irlannin kansanäänestyksen tuloksen ja kertoivat kunnioittavansa sitä. Useat poliittiset ryhmät painottivat ratifiointiprosessin jatkamisen tärkeyttä ja myös Lissabonin sopimuksen jo ratifioineiden maiden kannan kunnioittamista. PSE-ryhmän puheenjohtaja Martin SCHULZ (DE) pahoitteli, että uuden sopimuksen valmisteluun on käytetty jo kahdeksan vuotta, eikä tulosta ole tullut. Uusilta jäsenmailta vaaditaan reformeja, mutta EU ei pysty itse uudistumaan. Jäsenmaiden tulisi kantaa vastuu päätöksistään ja tehdä päätöksensä avoimesti, eikä syytellä "Brysseliä". Schulzin mukaan Irlannin kansanäänestys antoi hälyttävän merkin luottamuskriisistä, sillä kaikki merkittävät puolueet yhtä lukuun ottamatta kannattivat Lissabonin sopimusta. Schulz kritisoi kovin sanoin irlantilaista sisämarkkinakomissaaria Charlie McCreevya.
|
|