Helmikuun täysistunto Strasbourgissa 13.–16.2.2006

Täysistuntoviikon ehdottomasti kiinnostavimmat kysymykset liittyvät palveludirektiiviäänestykseen.

Palveludirektiivin I käsittely

Komission palveludirektiiviehdotuksella halutaan saada täytäntöön kaksi Euroopan Unionin perusvapautta poistamalla palveluntarjoajien sijoittautumisen ja palvelujen vapaan liikkumisen esteet EU:n sisämarkkinoilta.

Tällä hetkellä nämä vapaudet eivät toimi niin kuin Euroopan sisämarkkinoilla olisi tarkoitus. Joissakin maissa saattaa olla kieltoja tietyn alueen palveluntarjoajien tulolle ulkomailta ja yleisin ongelma lienee, että lupakäytännöt palvelutoiminnan aloittamiseen ovat kohtuuttoman hankalia, kalliita ja byrokraattisia. Direktiivin tärkeimpiä käytännön puolia onkin turhan hallinnon poistaminen eurooppalaisilta sisämarkkinoilta. Helpoiten yhteisymmärrystä keräävä päämäärä direktiivissä onkin halu vähentää byrokratiaa ja helpottaa yritysten sijoittautumista toisiin jäsenmaihin.

Soveltamisala on yksi ehdotuksen selkeistä ongelmista. Kysymys siitä, mitkä palvelut tulee vapauttaa kilpailulle. Suomessa kilpailutusvaatimusten laajennukset eivät tule nähtävästi paljon muuttumaan, sillä meillä vaatimukset ovat jo hyvin laajat. Terveydenhoitopalvelujen rajat ylittävää kilpailua toivottiin esimerkiksi Suomen kauppa- ja teollisuusministeriön puolelta, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että terveyspalvelut jäävät direktiivin ulkopuolelle.

Soveltamisalaan liittyen suuri ongelma on syntynyt yleishyödyllisten palvelujen määrittelystä; Yleishyödylliset palvelut pitävät sisällään Euroopassa usein julkisiksi palveluiksi luokiteltavia palveluja, joihin Euroopan Unionin ei tulisi perussopimusten mukaan puuttua. Toisaalta taas jotkin palvelut ovat luokiteltavissa niin sanotuiksi yleshyödyllisiksi taloudellisiksi palveluiksi. Tällä tarkoitetaan, että palveluista esimerkiksi peritään jonkinlaista vastiketta, mikä tekee siitä periaatteessa liiketoimintaa, vaikka se onkin yleishyödylliseksi toiminnaksi luokiteltu.

Kiperä kysymys on myös alkuperämaaperiaatteen soveltamisala rajan yli lähettyjen työntekijöiden kohdalla. Direktiivin ongelmat syntyvät kun palveluja tarjoaa yritys, jonka kotipaikka on eri maassa kuin missä palveluja vastaanotetaan; Eurooppalaisten valtioiden lainsäädännöt ovat erilaisia ja saattaa syntyä tilanteita, joissa ei tiedetä pitäisikö palveluja tarjoavan yrityksen noudattaa kotimaansa vai palveluja vastaanottavan maan lakeja ja menettelyjä tai mitkä todistukset, asiakirjat ja muut paperit kelpaavat missäkin. Toisin sanoen kysymys on siitä, missä tapauksissa noudatetaan palveluntarjoajan lainsäädäntöä ja hallinnollisia vaatimuksia eli alkuperämaaperiaatetta ja missä tapauksissa palvelun vastaanottajamaan vaatimuksia eli kohdemaaperiaatetta.

Euroopan parlamentin poliittiset ryhmät, lukuun ottamatta äärilaitoja ja GUE-NGL -ryhmää kannattavat palveludirektiiviä sinänsä. Yhteisymmärrys vallitsee siitä, että Euroopan sisämarkkinat täytyy saada toimimaan myös palvelukaupan osalta ja taata EU:n perusvapauksiin kuuluva palvelujen vapaa liikkuvuus ja yritysten sijoittautumisvapaus myös toisten jäsenmaiden alueelle.

Sosiaalidemokraattinen ryhmä (PSE) on osittain tyytyväinen sisämarkkinavaliokunnan äänestystulokseen, mutta korostaa tarvetta saada sisämarkkinoille toimiva palveludirektiivi Euroopan sosiaalista mallia kunnioittaen. Ryhmän kannanotto direktiiviehdotukseen sisältää kolme pääkohtaa:

• Kaikki julkiset palvelut (Direktiivissä: Yleishyödylliset palvelut) täytyy jättää direktiivin ulkopuolelle. Yleishyödylliset palvelut tippuivat sisämarkkinavaliokunnan äänestyksessä direktiiviehdotuksen soveltamisalasta, mutta ehdotukseen jäivät yleishyödylliset taloudelliset palvelut, joihin sisältyy jäsenmaissa julkisia palveluja. Ongelmana on yleishyödyllisten palvelujen määrittely, sillä eri Euroopan maissa käsitykset ja palvelujen järjestämistavat ovat hyvin erilaisia.Lisäksi ryhmä pyrkii rajaamaan terveyspalvelut direktiivin ulkopuolelle.

• Direktiivin ei haluta pohjautuvan alkuperämaaperiaatteeseen. Eli lähetettyjä työntekijöitä koskevan alkuperämaaperiaatteen (Artikla 16) sisältö pyritään uudistamaan.

• Erittäin tärkeää on, että työoikeus ja työmarkkinaosapuolten väliset suhteet pysyvät direktiivin ulkopuolella. Sisämarkkinavaliokunnan äänestyksen perusteella tähän kohtaan ei liity suuria erimielisyyksiä, vaan tämä lainala tulee pysymään direktiivin ulkopuolella.

Parlamentille esitetty direktiiviehdotus sisältää monia kiistanalaisia kysymyksiä joista ei ole päästy vielä yhteisymmärrykseen. Näkemyserot ovat suuria niin puoleiden välillä kuin puolueiden sisälläkin ja neuvotteluja ryhmien välillä käydään jatkuvasti. Parlamentti äänestää palveludirektiivistä Strasbourgin täysistunnossa 16.2.2006.