MEP Riitta Myllerin verkkosivut
Etusivulle
Palaute
Ajankohtaista Esittely Toiminta parlamentissa Kirjoituksia ja puheita kalenteri Yhteystiedot Linkit
   

Takaisin

Kirjoitukset 2009

Kirjoitukset 2008

Kirjoitukset 2007

Kirjoitukset 2006

Kirjoitukset 2005

Kirjoitukset 2004

Vanhemmat kirjoitukset ja puheet

Tiedotteet

 

 

UP-Uutispalvelun kolumni maaliskuussa 2009

Monenlaista lobbausta

Energiatehokkuuden parantaminen radikaalisti on vastaus moneen ajankohtaiseen huolenaiheeseen. Energiatehokkuutta parantamalla pienennetään koko ajan kasvavaa kuluttajan energialaskua, vähennetään energiariippuvuutta ja hiilidioksidipäästöjä.

Sen lisäksi, että Euroopan Unioni on hyväksynyt isot linjat eli hiilidioksidipäästöjen vähentämisen 20-30 prosentilla vuoteen 2020 mennessä ja uusiutuvien kasvattamisen samaan vuoteen mennessä 20 prosentilla, on myös energiatehokkuuden osalta toimittu. Muutama vuosi sitten hyväksyttiin ns. ekodesing-direktiivi, jonka nojalla komissio voi asettaa energiatehokkuusrajoja eri laiteryhmille. Tältä pohjalta komissio on tehnyt päätöksen ns. hehkulamppukiellosta. Muita direktiivin perusteella tehtyjä päätöksiä ovat mm. raja-arvot televisioiden ja tietokoneiden valmiustilakulutukselle.

Televisioiden valmiustilakulutuksen pienentämisen tarpeeseen olen itse törmännyt, kun ostin uuden TV:n. Sitä ei saa sammuksiin muuten kuin vetäisemällä töpselin seinästä. Toivottavasti komission silmä yltää myös siihen, että tällaiset mallit häviäisivät mahdollisimman nopeasti markkinoiltamme.

Hehkulamppukielto on nostanut kuitenkin melkoisen vastalauseiden myrskyn Euroopan parlamentissa. Vastalauseiden takana on lobbaus, joka on keksinyt sata ja yksi syytä sille, ettei tätä hanketta toteutettaisi. Lobbauksessa on tuotu esille mm., että energiansäästölamput ovat rumia, eivätkä ne sovi ainakaan antiikkivalaisimiin. Niiden syttymiseen menee liian kauan ja heikkonäköisillä on vaikeuksia. On myös sanottu, että ei ainakaan Suomessa pitäisi hehkulamppukieltoa hyväksyä, koska sen käyttämästä energiasta 95 prosenttia vapautuu lämpönä ja kylmässä maassa tarvitaan lämmintä.

Ongelmana on nostettu myös pienoisloistelamppujen eli energiansäästölamppujen sisältämä elohopea. Elohopean käyttöhän on erillisellä direktiivillä vastikään kielletty EU:n sisämarkkinoilla, sitä ei myöskään saa tänne tuoda. Tästä näkökulmasta on tietysti varsin iso ongelma, että energiansäästölamput sitä sisältävät. Määrät ovat kuitenkin huomattavasti pienempiä, kuin on annettu ymmärtää. Vaikka hehkulampun sisältämä elohopea on "vain" tuhannesosa amalgaamipaikan tai vanhanaikaisen kuumemittarin sisältämästä määrästä, on hehkulamppujen erilliskeräys aloitettava pikaisesti.

Sen sijaan muut perustelut sille, että hehkulamppukieltoa ei pitäisi toteuttaa, eivät lähempää tarkastelua kestä, ja ne onkin luokiteltava pelkäksi hehkulamppubisneksen vastaiskuksi. Antiikkivalaisimiin on jo olemassa kynttilämalleja, energialamppujen laatuvaatimukset viimeistään loppuvuoteen mennessä takaavat sen, että syttyvyys ja valaisuominaisuudet ovat riittävät kaikkeen tarpeeseen. Hehkulampun antama lämpökään ei leviä kattolampuista huonetta lämmittämään siinä määrin kuin väitetään.

Sen sijaan energiasäästölamput säästävät sähköä komission arvion mukaan koko EU:n alueella lähemmäs 40 terawattituntia. Tämä vastaa 11 miljoonan kotitalouden vuotuista energiankulutusta. Hehkulamppukielto toteutetaan porrastetusti vuosien 2009-2012 aikana. Tänä aikana energiasäästölamppujen rinnalla on käytössä vähemmän säästäviä, mutta ilman elohopeaa olevia halogeenilamppuja.

Markkinoilla olevat hehkulamput toki ovat käytössä niiden käyttöiän loppuun saakka. Tänä aikana hyvin todennäköisesti saadaan led-lamput käyttöön. Niiden energiansäästö on samaa luokkaa kuin energialamppujen, mutta ilman elohopeaa.

 

  Sivun alkuun