Tiedote 4.2.2009, Strasbourg

Rahaa ilmastotalkoisiin rahastolla

Euroopan parlamentin väliaikainen ilmastonmuutosta käsittelevä valiokunta ehdottaa ilmastopolitiikan rahoittamiseen Euroopan laajuista ilmastorahastoa. - Ilmastorahastoon kerättäisiin varat EU:n laajuisen päästökauppajärjestelmän huutokauppatuloista, kertoo valiokunnan sosialidemokraattisen ryhmän vetäjä Riitta Myller.

Komissio arvioi huutokauppatuloja kertyvän vuoteen 2020 mennessä jopa 50 miljardia vuosittain. Euroopan parlamentti ja jäsenvaltiot vahvistivat osana joulukuussa 2008 hyväksyttyä energia- ja ilmastopakettia suosituksen, että puolet huutokauppatuloista tulisi korvamerkitä ilmastotalkoisiin. 

- Tämä olisi todella tuntuva elvytysruiske ja satsaus uuteen "vihreään" teknologiaan. Näin luotaisiin markkinoiden luottamus todelliseen suunnanmuutokseen kohti ekologisesti kestävää taloutta. Tätä luottamusta tarvitaan nyt, kun finanssikriisi nakertaa luottamusta investointeihin. Ilmastorahaa tarvitaan myös kaikkein köyhimpien maiden auttamiseen sopeutumaan ilmastonmuutokseen, Myller toteaa. 

Myllerin mukaan tilapäinen ilmastonmuutoksen valiokunta oli myös suureksi avuksi siinä, että Euroopan parlamentissa saatiin Kioton sopimuksen jatkoon tähtäävä energia- ja ilmastopaketti käsiteltyä ennätysvauhtia viime vuoden lopulla. - Valiokunnan työ oli luonut pohjaa yhteiselle tahdolle, joka tuki ripeää päätöksentekoa.

 ***

Ilmastorahasto ja yli kaksisataa muuta ehdotusta sisältyvät Euroopan parlamentin keskiviikkona hyväksymään ilmastonmuutosvaliokunnan loppuraporttiin, jossa esitetään keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen aina vuoteen 2050 saakka. Väliaikaisen valiokunnan tehtävänä oli tehdä ehdotuksia EU:n ilmastopolitiikan sisällöstä erityisesti vuoden 2012 jälkeiseksi ajaksi. 

Euroopan unionin ilmastopolitiikan tavoite on maapallon keskilämpötilan kohoamisen pysäyttäminen katastrofaalisena rajana pidettyyn kahteen asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Siksi EU:n ja muiden teollisuusmaiden tulee leikata hiilipäästöjään 20–45 prosentilla vuoteen 2020 vuoden 1990 tasoon verrattuna ja 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä.