|
|
|
|
||||||||
| |
|
|
||||||||
|
|
||||||||||
| |
|
|
|
|
|
|
||||
|
|
||||||||||
|
|
EU:n uusiutuvien energialähteiden tavoitetaso ei toteudu ilman suurten jäsenmaiden tuntuvia lisäsatsauksia - EU ei pysty vähentämään hiilidioksidipäästöjä tavoitteiden mukaisesti ilman uusiutuvia energialähteitä – ne ovat välttämätön osa unionin ilmasto- ja energiastrategiaa. - Uusiutuvien energialähteiden käytössä on suuria eroja jäsenmaiden välillä. Tarvitaan sitovat maakohtaiset energiatehokkuustavoitteet ja tavoitteet uusiutuville energioille. - Kaikilta jäsenmailta vaaditaan kunnianhimoisia ohjelmia uusiutuvien energiamuotojen käytöksi ja kehittämiseksi. Mutta EU:n tavoitetta 20 prosentin osuudesta ei kuitenkaan saavuteta, jos viisi suurinta jäsenmaata ei nosta omia tavoitteitaan EU:n tasolle. Suurimmat jäsenmaat ovat tavoitetasosta rutkasti jäljessä, sillä niiden energiankäytöstä vain muutama prosentti on peräisin uusiutuvista lähteistä. - Jäsenmaiden suunnitelmat on parasta perustaa maiden luontaisten energiamuotojen kehittämiseen. Etelä-Euroopassa aurinko on luonteva lähde, rantavaltioilla tuulivoima, bioenergia soveltuu toisille paremmin kuin toisille. - On ehdottoman tärkeää, että EU:n ja jäsenmaiden politiikka on pitkäjänteistä ja johdonmukaista, jotta teollisuudella ja rahoittajilla on kiihokkeita uuden teknologian kehittämiselle ja käyttöönotolle. - Uusiutuvien energiamuotojen on perustuttava koko elinkaaren mukaiseen energia- ja ympäristöajatteluun – ne eivät saa viedä enemmän energiaa kuin tuottavat ja niiden pitää olla ympäristön kannalta kestävällä pohjalla. - Parhaiten menetelmien käyttöönotto on varmistettava lainsäädännöllä ja veropolitiikalla. |
|