|
|
|
|
||||||||
| |
|
|
||||||||
|
|
||||||||||
| |
|
|
|
|
|
|
||||
|
|
||||||||||
|
|
Tiedote, Helsinki, 9.11. 2006 Itämeren alueen yhteistyö kaipaa koordinointia Itämeren alueen maiden ja kansojen perinteisesti vilkas kanssakäyminen on elpynyt vauhdilla. Yhteistyömahdollisuudet kiinnostavat ja Itämeren alueella onkin jo lukuisia eri alojen toimijoita. Yhteistyöhankkeiden kirjo on niin laaja, että on jo vaikea pysyä kärryillä siitä mitä on menossa missäkin. Yhteistyöstä kiinnostuneille yrityksille, yksityisille kansalaisille ja kansalaisjärjestöille on mukaan pääseminen tehtävä entistä helpommaksi. Presidentti Tarja Halonen esitti Itämeren kehitysfoorumin (Baltic Development Forum) tämän vuotisessa huippukokouksessa tärkeän ja konkreettisen idean nykyaikaisen teknologian hyödyntämisestä tiedonsaannissa eri yhteistyö- ja rahoitusmahdollisuuksista. Presidentin ehdotus tietopankin kokoamisesta saman internetportaalin eli kattosivuston taakse otettiin forumissa myönteisesti vastaan. Kun kaikki alueen toimijat, rahoitusmahdollisuudet, verkostot ja hankkeet ovat yhden luukun takana tulee moniulotteisesta Itämeriyhteistyöstä käytännössä toimivaa. Euroopan parlamentin täysistunnossa on ensi viikolla esillä useita Itämereen liittyviä asioita. Esillä on mm. Alexander Stubbin oma-aloitemietintö EU:n Itämeristrategiasta, ja kaksi parlamentin ympäristövaliokunnan mietintöä meriensuojelusta. Itämeren ekosysteemi on erityisen herkkä saastumaan. Siksi esim. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan puitteissa on otettava käyttöön erityistoimia Itämeren ympäristön tilan parantamiseksi. EU:n ja Venäjän välistä yhteistyötä on tiivistettävä. EU:n pohjoisen ulottuvuuden ohjelman ympäristöalan kumppanuusohjelmaan liittyvällä rahoituksella on ensiarvoisen tärkeä merkitys Itämeren tilan parantamisessa. Itämeren alueen kansanedustajien säännölliset tapaamiset – myös Venäjän duuman edustajat mukana – toisi yhteistyöhön parlamentaarisen ulottuvuuden. Itämeren ongelmista nopeimmin korjattavia ovat matkustajalaivojen jätevedet. Ne on saatava pikaisesti kuriin yhteisillä säädöksillä ja valvonnalla. Suomi on ollut asiassa aloitteellinen, mutta ei ole onnistunut saamaan muita rantavaltioita mukaan. Laivojen jätteiden ohella suuria ympäristöongelmia voivat aiheuttaa öljyvahingot. Tärkeintä on kiinnittää riittävästi huomiota ennaltaehkäisyyn: heikkokuntoisia ja talviolosuhteisiin sopimattomia laivoja ei saa päästää Itämerelle. |
|