MEP Riitta Myllerin verkkosivut
Etusivulle
Palaute
Ajankohtaista Esittely Toiminta parlamentissa Kirjoituksia ja puheita kalenteri Yhteystiedot Linkit
   
ARKISTO

 

Kuopio 18.10.2003

EU-LAINSÄÄDÄNNÖSTÄ TIEDOTTAMINEN ONTUU SUOMESSA


Eurooppalaisen lainsäädännön uutisointi on osoittautunut kovin vaikeaksi medialle. Lainsäädännön täytäntöönpanoa uutisoitaessa usein käytetty termi on EU pakottaa tai vaatii. - Kuitenkin kaikki lainsäädäntö, josta päätetään unionin tasolla, on käsitelty yhteisesti hyväksytyissä päätöksentekorakenteissa, joihin osallistuvat kaikki jäsenvaltiot yhdessä Euroopan parlamentin kanssa, sanoi Euroopan parlamentin jäsen Riitta Myller Eurooppalaisten nuorten seminaarissa Kuopiossa lauantaina.

Suomessa eduskunta käsittelee direktiiviehdotukset ja evästää ministerit kokouksiin, joissa päätökset tehdään. Uuden perustuslakisopimuksen mukaan tulevaisuudessa ministerikokoukset ovat avoimia julkisuudelle, joten tiedotusvälineet pääsevät seuraamaan kokouksia ja uutisoimaan paikanpäältä. Lainsäädäntötyö Euroopan parlamentissa on ollut ja
tulee olemaan avointa. Jopa valiokuntien kokoukset ovat avoimia sekä tiedotusvälineille että yleisölle.

Euroopan tason lainsäädäntö liittyy asioihin, joita on tarpeen säätää yhtenäisesti, jotta EU:n sisämarkkinat toimisivat mahdollisimman hyvin. Lainsäädännön sisältöä ohjaavat myös EU:n tavoitteet luoda kilpailukykyinen Eurooppa, jossa on mahdollisimman korkea ympäristön ja terveyden suojelun taso.

Esimerkkinä tällaisesta lainsäädännöstä on tuleva kemikaalilainsäädäntö. Markkinoilla on 30 000 erilaista kemikaalia, joista 90 prosenttia on sellaisia, joiden vaikutuksia ei tunneta.
Uuden lainsäädännön myötä kaikki markkinoilla olevat kemikaalit tulee tutkia ja varmistua siitä, että ne eivät aiheuta riskiä ihmisten terveydelle tai ympäristön tilalle. Tällä samalla periaatteella on säädetty biosididirektiivi, jonka mukaan kaikki suoja-aineet tulee tutkia ennen markkinoille pääsyä. Tällainen suoja-aine on myös terva. -Koko tervakohussa on siis kysymys siitä, että tervan turvallisuudesta on varmistuttava, ennen kuin se voi olla kaupan, sanoi Myller. Suomi hakee kuitenkin tervan osalta poikkeusta direktiivin oimeenpanossa, mikä onkin järkevää, koska kysymyksessä on aine, jonka käyttö on hyvin rajoitettua ja jonka terveys- tai ympäristöhaitoista ei ole näyttöä vuosisataisessa käytössä, sanoi Myller.

 

  Sivun alkuun