Täysistuntoviikko Strasbourgissa, 7.-10.7.2008

Potilasoikeus direktiivi esiteltiin Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnalle

Komissio antoi keskiviikkona 2.7.2008 uudistetun sosiaalipoliittisen ohjelmansa, johon sisältyy potilasoikeudet jäsenvaltioiden rajat ylittävässä sairaanhoidossa. Maanantain 7.7.2008 ympäristövaliokunnan kokouksessa Strasbourgissa komissaari Vassilou piti esittelypuheenvuoron ehdotuksista potilasoikeuksiksi.

EY:n tuomioistuin on vuodesta 1998 ratkonut tapauskohtaisesti potilaiden oikeuksia rajat ylittävään hoitoon ja tästä aiheutuneisiin korvauksiin. Vallinneeseen tilanteeseen halutaan selkeyttä ja jäsenmaiden yhtenäistä linjaa. Potilaiden oikeuksia rajat ylittävässä terveydenhuollossa koskevan direktiiviehdotuksen mukaan jokainen on oikeutettu hakemaan terveyspalveluja toisesta jäsenmaasta ilman rajoituksia. Korvauksia potilas saa samaan summaan asti kuin mitä hänelle olisi korvattu kotimaassakin.

Potilasoikeusdirektiivin taustalla on siis tahto taata palveluiden saatavuus. Direktiivi keskittyy komissaari Vassiloun mukaan potilaiden oikeuksiin ja selkeyttää ehtoja, joilla haetaan palveluita yli rajojen. Jäsenvaltioiden toimivaltaa ei kuitenkaan olla ylittämässä. Tavoitteena on universalismi, jossa ulkomaisille potilaille taataan samat palvelut kuin kotimaan asiakkaille, sekä potilaiden oikeudet korvauksiin muissa jäsenmaissa. Komissaarin mukaan samalla tullaan suorittamaan Euroopan laajuinen hoitotekniikka-arviointi, jonka pyrkimyksenä on yhteistyöpotentiaalin maksimoimiseksi löytää parhaimmat asiantuntijat eri jäsenmaissa kullakin sairaanhoidon alueella. Jäsenvaltiot säilyttävät kaiken toimivaltansa, mutta direktiivi antaa ensimmäistä kertaa komissaarin mukaan kunnon välineet yhteistyöhön jäsenmaiden välillä tällä alueella.

Sosialidemokraattisen ryhmän puheenvuoron pitänyt saksalainen Dagmar ROTH-BEHRENDT sanoi, että on häpeällistä, että Euroopan alueella kaikkea muuta voidaan siirtää paitsi potilaita. Direktiivi ei sosialidemokraattisen ryhmän näkökulmasta sisällä mitään uusia avauksia tai ajatuksia, siinä vain sopeudutaan EY tuomioistuimen antamiin tuomioihin. Direktiivissä ei myöskään ole määritelty sairaalahoitoa.

Komissaari Vassiloun mielestä sen sijaan direktiivi on alku pitkälle taipaleelle, jonka aloittamista on jouduttu odottamaan liian pitkään. Komissaari kuitenkin myös tunnusti, että potilasoikeus ei ole EU:ssa uusi oikeus, vaan jo olemassa oleva oikeus, aivan kuten sosialidemokraattisen ryhmän puheenvuorossa nostettiin esiin ja kuten tuomioistuinkin on ilmoittanut. Komissaari uskoo, että direktiivin hyväksymisen jälkeen (jonka hän toivoi tapahtuvan mahdollisimman nopeasti) kuluu todennäköisesti vielä joitakin vuosia, vasta jonka jälkeen järjestelmä tulee asettumaan käytäntöön. Komissaarin mukaan sairaalahoito on vaikea määritellä direktiivissä, sillä uuden tekniikan avulla voidaan tarjota potilaille sofistikoitunutta hoitoa, joka ei vaadi potilaan sairaalassaoloa. Koska tekniikka on koko ajan kehittymässä, komissio ei ole halunnut lyödä tässä vaiheessa listaa sairaalahoidon määritelmästä lukkoon.

Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnalta signaali toisen tai jopa kolmannen sukupolven biopolttoaineiden edistämiselle

Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta äänesti uusiutuvien energialähteiden edistämistä käsittelevästä direktiivistä kokouksessaan Strasbourgissa maanantaina 7.7.2008.

Äänestyksen tuloksena valiokunta päätyi vähentämään liikenteen 10 % uusiutuvien osuuden tavoitetta kaikista liikenteen polttoaineista vuoteen 2020 8 %:iin ja asetti välitavoitteeksi 4% vuonna 2015. Tavoitteen madaltamisen taustalla oli äänestyksen kynnyksellä saadut uudet tiedot biopolttoaineiden vaikutuksesta ruuan hintaan.

Ympäristövaliokunta kiinnittikin erityistä huomiota biopolttoaineita koskeviin kestävyyskriteereihin, jotka se laajensi koskemaan kaikkea uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energiaa, erityisesti kaikkea biomassasta tuotettua energiaa. Valiokunta kiristi huomattavasti komission ehdottamia ympäristöä koskevia kestävyyskriteerejä ja lisäsi niihin sosiaaliset kriteerit vastaamaan YK:n ja ILOn sääntöjä esimerkiksi maanomistukseen ja työläisten oikeuksiin liittyen. Lisäksi ympäristövaliokunta selkiytti termistöä siten, että liikenteenkin osalta sitova tavoite koskee uusiutuvien energialähteiden osuutta kokonaisenergian kulutuksesta. Koko tavoitetta ei siis ole tarkoitus saavuttaa biopolttoaineilla.  

Valiokunnan tarkoituksena ei missään nimessä ole ollut kilpailla ruuan tuotannon kanssa tai aiheuttaa enemmän ongelmia ilmastolle. Siksi valiokunta ehdottikin vaiheittaista etenemistä, siten, että tavoite liikenteen uusiutuvaksi osuudeksi asetetaan 8-10 prosenttiin. Tuleeko lopulta tavoitteeksi 8 vai 10 prosenttia riippuu siitä, miten onnistutaan saamaan markkinoille kestävällä tavalla tuotettuja uusiutuvia polttoaineita. Tilannetta tarkastellaan uudelleen vuonna 2015, jolloin huomioon otetaan biopolttoainetuotannon vaikutukset ruuan tuotannolle, tarjolla olevien kaupallisesti kannattavien toisen sukupolven biopolttoaineiden määrä sekä sähköautojen ja hybridiautojen saatavuus. Sitovasta tavoitteesta osa on saavutettava muilla kuin ensimmäisen sukupolven biopolttoaineilla. Tätäkin osuutta tarkastellaan vuonna 2015. Ympäristövaliokunnan jäsen Riitta MYLLER (sd.) korosti, että tämä on selvä signaali toisen tai jopa kolmannen sukupolven biopolttoaineiden edistämiselle. 

Presidentti Nicolas Sarkozy unohti sosiaalisen Euroopan

Lissabonin sopimuksen tulevaisuus asettaa puheenjohtaja­valtiol­le kovan haasteen siitä miten tuoda EU ulos kriisistä. Presidentti Sarkozy painotti puheessaan, että Euroopan unioni on perhe, joka etenee yhtä vauhtia ja huolehtii kaikista jäsenistään. Tulevaisuuden EU:n laajentuminen ei ole Sarkozyn mukaan mahdollista ilman institutionaalista uudistusta, joka vaatii eurooppalaisten vakuuttamisen siitä, että EU toimii kaikkia varten.

Sarkozy käsitteli puheessaan Ranskan puheenjohtajakauden neljää painopiste­aluet­ta, jotka ovat energia- ja ilmastopaketti sekä EU:n energiapolitiikka, maahan­muut­­to, Euroopan turvallisuus ja puolustus sekä yhteinen maatalouspoli­tiik­ka. Ranskan tarkoituksensa on, että sen puheenjohtajakaudella hyväksytään energia- ja ilmastopaketti. Sarkozy totesi, että tämä edellyttää sitä, ettei pakettia lähdetä neuvottelemaan uudestaan joka kohdan osalta. Lisäksi hän pyysi myös että Euroopan parlamentti aktivoituisi jotta paketti saataisiin hyväksyttyä seuraavan puolen vuoden aikana.

Sosiaalisen ulottuvuuden Sarkozy katsoi kuuluvan kansalliseen toimivaltaan ja totesi, että unionin ei pidä puuttua kaikkeen. Sosialidemokraattinen ryhmä kritisoi erittäin voimakkaasti sitä, että Sarkozy sivuutti sosiaalisen Euroopan puheessaan. Sosialidemokraattisen ryhmän puheenjohtaja Martin SCHULTZ muistutti, että Sarkozyn puheessaan esiin nostama eurooppalaisten vakuuttaminen siitä, että unioni toimii kaikkia varten edellyttää sosiaalisen Euroopan vahvistamista. Euroopan taloudellisen kasvun on näyttävä kansalaisten lisääntyneenä turvallisuutena. Kasvu ei ole vain osakkeiden omistajien lihaneviä salkkuja, vaan kaikkien eurooppalaisten lisääntyvää hyvinvointia. Mikäli kasvu ja kilpailukyky ovat eurooppalainen asia, on myös sen hedelmien sosiaalinen jakaantuminen oikeudenmukaisella tavalla eurooppalainen asia.