Kolumni Radio Rex lokakuu 2005

Maaseudun vallankumous

Maailman parhaaksi sanomalehdeksi valittu brittiläinen talouslehti Financial Times ennakoi viime kesänä maataloudelle ja ylipäätään maaseudulle pitkästä aikaa hyvin ruusuista tulevaisuutta. Optimismiin antaa aihetta biopolttoaineiden varmuudella lisääntyvä kysyntä. Bioenergian raaka-aineet saadaan maaseudulta. Biopolttoaineita voidaan valmistaa mitä erilaisimmista kasveista sekä eloperäisistä jätteistä. Kun maaseudun mahdollisuuksiin lisätään vielä uusiutuvaan energialähteeseen perustuva pellettituotanto, alkaa Financial Timesin ennakoima "maaseudun uusi vallankumous” tuntua varsin uskottavalta.

Lehden artikkeli ilmestyi jo ennen hirmumyrsky -Katriinaa. Sen jälkimainingeissahan Suomessakin on alettu puhua uusiutuvista energialähteistä ilahduttavan isoin äänin ja laajalla rintamalla.

Tänä päivänä biopolttoaineista ei oikeastaan ole enää syytä puhua ”vaihtoehtoisina” energianlähteinä. Fossiilisten polttoainelähteiden on arvioitu riittävän enää noin 40 vuodeksi. Jäljellä oleviin uusiutumattomiin energiavaroihin kohdistuu koko ajan lisääntyvä kysyntä mm. Kiinan ja Intian talouskasvun myötä. Ilmaston muutospaineet ja Kioton sopimuksen velvoitteet huomioon ottaen biopolttoaineille ei käytännössä ole vaihtoehtoja, vaan niiden lisääntyvä käyttöönotto on välttämätöntä.

Öljyn ja kivihiilen korvaamisesta uusiutuvilla energiamuodoilla on viimeksi taidettu puhua yhtä äänekkäästi kolmisenkymmentä vuotta sitten, 70-luvun öljykriisin aikoihin. Tuolloin satsattiin mm. Pohjois-Karjalassakin innolla pellettituotantoon. Mutta kestävän kehityksen buumi ei kauaa kestänyt, usko fossiilisten polttoaineiden ikuisuuteen palasi ja pellettitehtaat jäivät tyhjäkäynnille.

Tänä päivänä suomalaisesta pellettituotannosta 90 % viedään Ruotsiin.

Pohjois-Karjalan tulevaisuutta on viikko sitten pohdittu seminaarissa Lieksassa. Bioenergiatuotanto oli esillä maaseudun yhtenä elinkeinomuotona ja tulonlähteenä. Sitä ei tosin pidetty lähimainkaan yhtä vallankumouksellisena kuin maailman johtava talouslehti kesällä ennakoi. Mahtavia mahdollisuuksia uusiutuvat energialähteet maaseudulle kuitenkin avaavat.

Bioenergia on Suomessa ylivoimaisesti tärkein uusiutuvista energialähteistä ja perustuu kotimaiseen raaka-ainepohjaan. Suomessa yhteiskunnan tuki ympäristöä säästäville uusiutuville energialähteille on ollut lähinnä sanallista. Poliittista tahtoa esimerkiksi bensan ja dieselöljyn korvaavien biopolttoaineiden käytön todelliselle tukemiselle ei ole löytynyt. EU on asettanut tavoitteeksi, että biopolttoaineilla korvattaisiin liikenteessä 2 % bensasta ja dieselistä tämän vuoden loppuun mennessä ja 5, 75 % 2010 loppuun mennessä. Suomessa päästään tänä vuonna prosentin sadasosaan! Suomi saikin loppukesästä Euroopan komissiolta virallisen huomautuksen. Uusi liikenneministeri Susanna Huovinen (sd) lupasi ensi töikseen, ettei Suomi jää biopolttoaineiden jarrumieheksi EU:ssa.

EU:sta on jatkossakin tulossa jäsenmaille paineita panostaa uusiutuvaan energiaan.

Suomessa on nyt otollinen ajankohta ryhtyä tosissaan ajamaan sisään ympäristöystävällisempää, kotimaisiin energianlähteisiin pohjaavaa energiapolitiikkaa - ja luoda sen lisäksi uusia työpaikkoja ja toimeentuloa maa- ja syrjäseuduille.

Hallitus valmistelee parhaillaan piakkoin eduskunnalle annettavaa energia- ja ilmastrategiaa.

Energiastrategiset ratkaisut tehdään aina pitkällä tähtäimellä. Yhteiskunnan ohjaus vaikuttaa energiavalintoihin ja investointihalukkuuteen. Tärkeimpiä ohjauskeinoja on verotus, joka ei tällä hetkellä suosi esim. biopolttoaineiden käyttöä liikenteessä – biodieselillä on sama vero kuin fossiilisella dieselillä.

Verotuksen painotusten ohella yhteiskunta voi ohjata ja tukea ympäristöä säästävää kestävää energiataloutta monella muulla tavalla, verovähennyksin, investointituin, tutkimukseen ja tuotekehittelyyn satsaamalla. Väärät painotukset ja ratkaisut energia- ja ympäristöpolitiikassa tulevat todella kalliiksi.