UP 23.10.2003

Uusin voimin

Kun suomalaiset ja ruotsalaiset tulivat mukaan EU:iin ja sen parlamenttiin, oli ensimmäisiä yhteisiä kiinnostuksemme kohteita Itämeren alueen yhteistyö. Halusimme meren yhdistävän, ei erottavan. Tästä syystä toimimme aktiivisesti se puolesta, että sekä EU:n jäsenmaat että muut Itämeren ympärysvaltiot voisivat tehdä konkreettista yhteistyötä yhteisten hankkeiden puitteissa. EU:n budjettiin tuli oma kohta Itämeri-yhteistyölle ja rajayhteistyöohjelmia kehitettiin, niin että yhteisten hankkeiden tekeminen onnistui aikaisempaa paremmin. Suomen tunnettu aloite pohjoisesta ulottuvuudesta vei asiaa edelleen eteenpäin. Nyt pohjoinen ulottuvuus ja sen parissa tehdyt hankkeet ovat esimerkkinä uudelle ohjelmalle, joka käsittää EU:n laajentumisen jälkeen tulevat uudet naapurit, kuten Valko-Venäjän ja Ukrainan.

Tulevista uusista jäsenmaista ovat edustajat jo seuraamassa tarkkailijoina Euroopan parlamentissa. Baltian maat ovat nyt samalla asialla kuin Suomi ja Ruotsi oman jäsenyytemme alkutaipaleella. Liettuan koolle kutsuman Baltic clubin tehtävänä on edistää Itämeren alueen yhteistyötä Euroopan parlamentissa. Se kokoaa laajan kirjon jäseniä pohjoismaista, Baltiasta , Puolasta ja Saksasta. Tällä joukolla on jo painoarvoa koko EU:n laajuisesti. On järkevää, että yhteistyö keskittyy aiheisiin, jotka yhdistävät meitä ja joilla on merkitystä kansalaisten kannalta. Tällaisia asioita ovat ympäristöyhteistyö, erityisesti, kun otamme yhteistyön piiriin mukaan EU:n ulkopuolisen Venäjän, ja saamme sen hyväksymään mm. EU:n tasoiset säännöt öljynkuljetuksiin. Liikenneyhteyksien kehittäminen Itämeren alueella on myös kaikkien etu.

Komissio on ehdottanut ns. kasvupakettia, jossa annettaisiin erityinen eurooppalainen kasvusysäys tärkeimmille rajat ylittäville liikennehankkeille. Tällaisia hankkeita on runsaasti Itämeren alueella. Via -Baltica yhdistää Suomen Baltian kautta keskiseen Eurooppaan ja Pohjolan kolmioon kuuluva Turku - Helsinki- Vaalimaa yhteys taas yhdistää meidät sekä länteen että itään. Moottoriteiden rakentamisen ohella olisi hyvä pitää mielessä kuitenkin se, että myös rautatieliikenne on tärkeä osa rajat ylittävää liikennettä. Kestävän kehityksen edellytyksenä on entistä suurempi satsaus rautatieverkon ja nopeiden rautatieyhteyksien kehittämiseen.

Parlamentissa vieraili Senegalin presidentti Abdoulaye Waden, jonka viesti oli aivan toinen kuin suomalaisten talonpoikien viesti komissaari Fischlerille. Hän vetosi eurooppalaisiin, että maatalouden tuet poistettaisiin kokonaan, jotta kehitysmaiden maatalous voisi olla kilpailukykyinen tuotannon kanssa, jota EU vie tuetuin hinnoin Afrikkaan. Hänen mukaansa kehittyneet maat ylläpitävät Afrikan köyhyyttä omalla tukipolitiikallaan. On kuitenkin mahdotonta ajatella unionia, joka ei tukisi maatalouden harjoittamista budjettivaroillaan. Mutta tuen myöntämisen rakennetta voisi muuttaa paremmin sopimaan myös kehitysmaiden tarpeisiin. Tähän tähtäävän esityksen komissaari Fischler teki ehdottaessaan tuotannon määrän ja tukien irrottamista toisistaan. Esitys tyrmättiin lähes EU:n kattavasti, mutta asia pitäisi ottaa uudelleen harkintaan, koska sillä on paitsi vaikutuksia kehitysmaihin myös maaseudun kaikinpuolisen kehittämiseen. Maatalouden ohella tukia voitaisiin ohjata enemmän maaseudun uusien elinkeinojen kehittämiseen ja maaseudun vireyttämiseen.