|
|
|
|
||||||||
| |
|
|
||||||||
|
|
||||||||||
| |
|
|
|
|
|
|
||||
|
|
||||||||||
|
|
Radio Rexin nettikolumni maaliskuussa 2009 Ympäristökaupungin titteliä tavoittelemaan Ruotsi jäi sunnuntaina päättyneissä hiihdon mm-kisoissa ilman kultaa, mutta naapurimme sai viime viikolla muuta ylpeilyn aihetta. Tukholma näet voitti Euroopan komission jakaman ensimmäisen Euroopan Vihreä pääkaupunki-palkinnon. Tukholma kantaa ensi vuoden Euroopan ympäristöpääkaupungin titteliä. Hakijoita oli 35. Suomesta kisassa olivat mukana Helsinki, Espoo ja Tampere, mutta yksikään niistä ei yltänyt kahdeksan finalistin joukkoon. EU:n viime vuonna perustaman palkinnon tavoitteena on kannustaa päätöksentekijöitä, kaupunkisuunnittelijoita, viranomaisia ja asukkaita ympäristötekoihin. Palkinto myönnetään vuosittain kaupungille, joka pitää parhaiten huolta ympäristöstä, tarjoaa asukkailleen parhaimman elinympäristön ja satsaa kestävään kehitykseen pitemmällä tähtäyksellä. Palkinnon saaja toimii myös esimerkkinä ja vaihtaa tietoa parhaista käytännöistä. Tukholma painotti hakemuksessaan toimiaan ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja vesien puhdistamisessa. Muista finalisteista Kööpenhamina piti myös valttinaan erittäin puhtaita vesiä, Oslo joukkoliikenneratkaisujaan ja Bristol puistoja ja muita viheralueitaan. Kolmesta saksalaisfinalistista Münster ylpeili sillä, että on laatinut ilmastosuunnitelman jo 15 vuotta sitten ja satsauksellaan pyöräilyyn, Freiburg yksityisautoilun minimoinnillaan ja Hampuri uudella ympäristöystävällisellä kaupunginosallaan. Hampuri on Euroopan ympäristöpääkaupunki vuonna 2011. Tukholma selvisi voittajaksi mm. siksi, että ympäristönäkökohdat otetaan huomioon kaikessa suunnittelussa, ja niiden toteutumista myös valvotaan. Tukholma on myös vähentänyt hiilidioksidipäästöjään 25%/ asukas vuoden 1990 jälkeen, ja aikoo päästä kokonaan eroon fossiilisten polttoaineiden käytöstä vuoteen 2050 mennessä. Tukholma sai komissiolta kiitosta myös jätteidenkäsittelystään. Tukholman saama ympäristöpalkinto on pitkäjänteisen, määrätietoisen työn tulos. Vesien puhdistustoimet mm. aloitettiin jo 60-luvulla, sosialidemokraattien toimesta. Myös monet muut palkinnon saannissa edesauttaneet ympäristötoimet ovat perua ajalta, jolloin Tukholma oli demarivetoinen. Euroopan ympäristöpääkapunkin titteli tuo Tukholmalle kosolti mainetta ja kunniaa. Sitä pidetään jo nyt kaupungin tavaramerkkinä. Toivottavasti naapurin menestys kannustaa suomalaisiakin kaupunkeja kestäviin ympäristötekoihin. Vihreä pääkaupunki –kisaan osallistumisen edellytys on, että kaupungissa on vähintään 200 000 asukasta. Euroopan ”metsäpääkaupungilla” Joensuulla olisi monia edellytyksiä Euroopan vihreäksi pääkaupungiksi. Nykysäännöillä se ei siis ole mahdollista. Mutta kannattaisi olla aloitteellinen, ja ehdottaa myös pienemmille kaupungeille omaa ympäristöpalkintoa. Ympäristöystävällisyys on nykypäivän merkittävä valtti niin kotimaisilla kuin kansainvälisillä markkinoilla.
|
|