UP-uutispalvelun kolumni syyskuussa 2008

Ei unohdeta EU-vaaleja

Seuraavat Euroopan parlamentin vaalit järjestetään ensi kesäkuussa. Hallituskin on havahtunut, ja ministerit ovat aloittaneet maakuntatilaisuuksien kierroksen, jossa on tavoitteena nostaa esille ajankohtaisia EU-asioita. Kierroksen avasi pääministeri Vanhanen Helsingin yliopistolla 3.syyskuuta, Urho Kekkosen syntymäpäivänä.

Merkittävin uutisanti Vanhasen EU-avauksessa oli, että Suomen seuraavien eduskuntavaalien pääteemaksi on otettava vesivoiman rakentaminen.

Edellisissä EU-vaaleissa Suomen äänestysprosentti oli unionin alhaisimpia, vain reilut 40 %.
Yleiseurooppalaisissa mielipidekyselyissä suomalaisten suhtautuminen EU:hun on sieltä nihkeimmästä päästä. Jokainen voi päätellä pääministerin EU-avauksen vaikutukset näihin tuloksiin.

EU on koko tämän parlamenttikauden ollut oikeistovetoinen. Se on näkynyt mm. siinä, että etusijalla ovat olleet yritysten vapaudet työntekijöiden oikeuksiin nähden. EU-lainsäädännössä on pahoja puutteita työehtosopimusten pitävyydessä, tasa-arvoisessa palkkauksessa ja työehdoissa sekä ay-liikkeen toimintaoikeuksissa rajat ylittävissä tapauksissa eli kun työt tehdään toisessa EU-maassa. Näistä on esimerkkinä neljä EY- tuomioistuimen päätöstä vajaan vuoden sisältä. Niissä työntekijöiden ja ay-liikkeen oikeudet jäivät alakynteen.

Sosialidemokraatit vaativat lainsäädännön parantamista ja porsaanreikien poistamista mm. lähettyjä työntekijöitä koskevasta direktiivistä. Parlamentin työllisyys- ja sosiaaliasiain valiokunnassa on tällä viikolla ollut äänestyksessä sd-ryhmän jäsen Jan Anderssonin mietintöluonnos ”Työehtosopimuksia koskevista haasteista EU:ssa”. Parlamentin suurimmassa eli konservatiiviryhmässä työntekijöiden oikeuksien parantamista vastustetaan kiivaasti.

Ylipäätään EU-oikeisto haluaa rakentaa vain taloudellista Eurooppaa ja sanoo ei Euroopan yhteiselle sosiaalipolitiikalle. Sosialidemokraateille on itsestään selvää, että menestyäkseen EU tarvitsee toimivan ja tehokkaan talouden lisäksi myös aktiivista sosiaalipolitiikkaa. Euroopan Unionin on kyettävä osoittamaan, ettei se ole vain talouden ja parempiosaisten asialla, vaan pyrkii aidosti luomaan menestymisen edellytyksiä ja sosiaalista turvallisuutta kaikille kansalaisilleen. Tämä on EU:n legitimiteetin kannalta ydinkysymys.

Sosialidemokraatit ovat jo yli kymmenen vuotta vaatineet EU:n julkisen palvelun direktiiviä. Sillä varmistettaisiin, että jäsenvaltiot voivat määritellä ne julkiset ja yleishyödylliset palvelut, joita halutaan rahoittaa julkisista varoista ja joihin ei sovellettaisi kilpailuttamis- ja valtiontukisäännöksiä samoin kuin niitä vaaditaan sovellettaviksi kaupallisissa palveluissa. Tällainen lainsäädäntö on tarpeen, jotta EU:n lainsäädäntölogiikka tunnustaisi julkiset palvelut. Nyt asioita käsitellään sisämarkkinalainsäädännöstä käsin, ja se tunnistaa vain kilpailuttamisen ja tiukat ehdot valtion tuelle. Jos selkeää lainsäädäntöä ei ole, EY-tuomioistuin tulkitsee tilanteita business-ajattelun pohjalta.