Kolumni Radio Rexissä syyskuussa 2008

Ihmisten vai markkinoiden EU?

Euroopan unioni perustettiin alun perin talousyhteisöksi, luomaan yhteisiä sisämarkkinoita ja edistämään taloudellisia tavoitteita. Ajan mittaan kävi selväksi – pitkälti sosialidemokraattien toimesta - ettei eurooppalaista yhteistyötä voi rakentaa pelkästään yritysten ehdoilla, vaan mukaan on otettava myös sosiaalinen ulottuvuus. Tavoitteena on myös kansalaisten Eurooppa, jolla on sosiaaliset päämäärät.

Nykyisen oikeistovetoisen EU:n aikana sosiaalisen Euroopan kehittäminen ei ole edennyt. Työntekijöiden ja ay-liikkeen oikeuksien puolustamisessa on tullut suorastaan takapakkia, sillä oikeistolaisen Barroson johtama komissio on toiminnassaan painottunut puolustamaan markkinoita ja yritysten vapauksia palkansaajien oikeuksien kustannuksella.

Tästä on esimerkkinä neljä yrityksen vapauksia ja työntekijöiden oikeuksia koskevaa oikeustapausta vajaan vuoden ajalta. Viking Linen tapauksessa oli kyse ammattiliiton – Suomen Merimies-Unionin – neuvotteluoikeudesta koskien Viron lipun alle siirretyn, Suomeen liikennöivän aluksen miehistön palkkoja ja oikeutta työtaistelutoimiin. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin piti lakko-oikeutta perusoikeutena, mutta asetti sille niin kovia ehtoja, että oikeuden käyttäminen voi olla tosi riskaabelia.
Ruotsin Laval-Vaxholm- jutussa latvialainen rakennusalan yritys maksoi työntekijöille Latvian tason mukaisia palkkoja. Ruotsin rakennusliitto asetti Lavalin saartoon, jolloin yritys haastoi liiton EY-tuomioistuimeen. Barroso ja sisämarkkinakomissaari McCreevy tukivat yritystä.

Laval-tapauksessa oli kyse ns. lähetettyjen direktiivin tulkinnasta. Direktiivillä oli sitä säädettäessä kolme tavoitetta: lähetettyjen työntekijöiden yhdenvertaisen kohtelun ja oikeuksien varmistaminen, yritysten välisen kilpailun vääristymisen estäminen ja palvelujen vapaata liikkuvuutta rajoittavien esteiden ja epäselvyyksien poistaminen. Tuomiossaan EYT kuitenkin luki direktiiviä yksinomaan palvelujen tarjoamisen vapauden periaatteen valossa.

Direktiivillä oli tarkoitus paitsi turvata lähetettyjen työntekijöiden vähimmäisehdot, myös jättää jäsenvaltioille mahdollisuus parantaa "sosiaalisen suojelun tasoa, jonka ne haluavat taata valtion alueella työskenteleville työntekijöille.

Komissio tuki saksalaisen Rüffertin jutussa tulkintaa, jonka mukaan puolalaisen yrityksen ei tarvitse maksaa Saksassa puolalaisille rakentajille paikallisen tes:n mukaista vähimmäispalkkaa.

Kesäkuussa EYT antoi päätöksen komission nostamasta kanteesta koskien Luxemburgin lainsäädäntöä, joka takaa samalla työpaikalla yhdenvertaiset työehdot niin paikallisille kuin lähetetyille työntekijöille. Päätös oli, ettei Luxemburgilla ole tällaista oikeutta.

EU:n päätöksissä on kaikilla tasoilla kysymys politiikasta ja arvoista – aivan kuten kunnanvaltuustoissa ja Suomen eduskunnassa. EU:ssa sosiaalinen Eurooppa käy kamppailua markkinaliberalismia vastaan. Menestyäkseen globaalissa kilpailussa ja saavuttaakseen kansalaisten hyväksynnän EU tarvitsee toimivan ja tehokkaan talouden lisäksi aktiivista sosiaalipolitiikkaa.

EU ei voi olla vain yritysten ja parempiosaisten asialla, vaan sen on luotava menestymisen edellytyksiä ja sosiaalista turvallisuutta kaikille kansalaisilleen.