UP-Uutispalvelun kolumni toukokuussa 2008

Luonnonlaista ja laittomuudesta

Suomessa pidetään ikään kuin luonnonlakina, että sähkönkulutus kasvaa vääjäämättä ja lisäys vuoteen 2020 on 15 prosentin luokkaa. Niin teollisuuden kuin ministeriöiden kulutusennusteet perustuvat siihen, että kulutus jatkuu yhtä voimakkaana kuin tähänkin asti. Tosin Energiateollisuus ry on johtaja Jukka Leskelän suulla on hiljattain todennut, että "eri asia on tietysti, jos asioita lähdetään voimakkaasti ohjaamaan uudella lainsäädännöllä. Sillähän kulutusta voidaan muuttaa nopeastikin".

Ruotsissa ja Norjassa on kyetty suitsemaan sähkön jatkuva kasvu. Molemmissa maissa talous on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla, mutta sähkönkulutus ei.

On onnistuttu tavoitteessa erottaa talouskasvu ja sähkönkulutus toisistaan  kulutuskäyttäytymistä ohjaamalla. Ruotsissa on tuntuvien investointitukien ansiosta esimerkiksi puolimiljoonaa lämpöpumppua, kun Suomessa niitä on runsaat 100 000. Ruotsalaisten hiilidioksidipäästöt asukasta kohden ovatkin määrätietoisten toimien ansiosta vain puolet siitä, mitä ne ovat meillä.

Hallituksen olisi pikaisesti tehtävä energiantehostamisstrategia. Siinä olisi kaikki kivet käännettävä. Pienistä puroista syntyy iso joki. Ja mikä tärkeintä, energiantehokkuuden parannuksella ja säästöllä saadaan tavallisten ihmisten sähkölasku pysymään kohtuullisena. Lämmitysjärjestelmien vaihtoon ja muihin energiatehokkaisiin ratkaisuihin pitää, ainakin pienituloisille, antaa sellainen porkkana, että investointeihin lähdetään.

Missä viipyy valtakunnallinen energiansäästökampanja ? Kansalaisille pitää aktiivisesti tarjota tietoa eri vaihtoehdoista säästää ja tehostaa energiankulutusta. Pitää myös olla tahoja, joilta saa helposti neuvoja sekä tutkittua ja puolueetonta tietoa siitä, mitä mahdollisuuksia kullakin meistä on pienentää sähkölaskumme loppusummaa.

Energian hinnannousu nostaa perusasioiden kuten asumisen, liikkumisen ja ruoan hintaa. Eniten tämä rassaa pienituloisia, köyhiä ja lapsiperheitä, ja kasvattaa tuloerokuilua sekä epätasa-arvoa entisestään, ellei hintojen nousua kompensoida mm. verotuksella ja subventioilla. Ihmisten ei pidä joutua valitsemaan käyttääkö rahansa ruokaan, liikkumiseen vai lääkkeisiin.

Kun EU:n päästökauppajärjestelmä uudistetaan huutokauppapohjalle, on huutokauppatulot ohjattava paitsi ympäristöystävälliseen teknologiaan myös sellaisten yhteiskunnallisten rakenteiden kuten joukkoliikenteen ja energiatehokkaan rakentamisen tukemiseen. Varoja pitää olla myös tulonsiirtoihin pienituloisimmille kotitalouksille, jos energian käytön tehostamisellakaan energialaskua ei onnistuta pysyttämään kohtuullisena.

On ollut mielenkiintoista seurata Suomen hallituksen "ympäristöpolitiikkaa". Asuntoministeri Vapaavuori pitää kiinni laista, eikä anna rakentaa megaluokan kauppa- ja puuhakeskusta julkisen liikenteen ulottumattomiin. Sen sijaan ympäristöministeri Lehtomäki viis veisaa laeista, sen enempää Suomen omista suojelualuelaeista kuin Naturastakaan ja haluaa rakentaa Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon, luonnonsuojelualueelle. Rakentaminen kansallispuistoon on paitsi lain- myös järjenvastaista. Tilaa rakentamiseen kun on kansallispuiston rajojen ulkopuolella yllin kyllin.