UP-Uutispalvelun kolumni maaliskuussa 2008

Karhunpalveluksia kansanvallalle

EU:n vastustajilla tuntuu polttoaine olevan vähissä ainakin Euroopan parlamentissa. Vastustajat eivät saaneet joukkojaan enää liikkeelle EU:n sopimusuudistuksesta käydyssä äänestyksessä. Protestinsa osoittamiseksi kansallismielisten brittikonservatiivien johtama oikeistopoikkeama oli pukeutunut keltaisiin paitoihin, vastaavasti kansallismieliset kommunistit – Esko Seppäsen johdolla - punaisiin paitoihin.

Keltapaitoja oli 15 ja punapaitoja 3. Tällä joukolla ei oikein saatu kaikupohjaa väitteelle, että vain he kuuntelevat kansalaisia ja puhuvat kansalaisten suulla Euroopan kehittämisestä.

Onkin jo korkea aika mennä eteenpäin. Puhumaan siitä, miksi tarvitsemme eurooppalaista yhteistyötä ja mitä tavoitteita yhteistyölle pitää asettaa. EU:n uudistussopimusta tarvitaan, jotta yhteistyötä voidaan tehdä laajentuneessa EU:ssa.

Sopimus antaa uusia välineitä uusien globaalien ongelmien ratkaisemiseen. EU:lla on ollut pitkään huoli siitä, mistä saada riittävästi energiaa tulevaisuudessa. Tälle alueelle sopimus antaa uusia välineitä saada aikaan yhteistä politiikkaa. Siinä mm. mahdollistuu EU:n laajuinen toiminta uusiutuvien energialähteiden kehittämiseksi, kuten myös yhteiset tehotoimet hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Molempia tarvitaan, jotta EU voi saavuttaa tavoitteensa päästöjen vähentämisessä.

Olen ollut monissa tilaisuuksissa Esko Seppäsen kanssa. Yhtä mieltä olemme siitä, että hiilidioksidipäästöt pitää saada vähenemään. Seppänen ei kuitenkaan usko, että kapitalistit kuuntelevat EU:ta, vaan jatkavat vain tuprutteluaan.

Itse demokraattina ja sosialidemokraattina taas olen sitä mieltä, että demokratioissa kansalaisten tuella toimivien hallitusten on luotava sellaista uskottavaa lainsäädäntöä, joka ohjaa riittävillä sanktioilla kapitalistit toimimaan yhteisten tavoitteiden puolesta. Juuri näin tehdään EU:n ilmastopolitiikassa. Ja työ on jo tuottanut tulosta. Uusiutuvan energian tuotanto on kasvanut ja luonut uusia työpaikkoja. Ja niin luovat myös uusien energiatehokkaiden tekniikoiden kehittäminen ja tuottaminen sekä EU:ssa että muualla maailmassa.

Demokratia toimii vain avoimuuden ja oikean tiedon varassa. Yhä uudelleen ja uudelleen joudun ihmettelemään sitä, miten harvat politiikan toimijat aidosti haluavat keskustella ihmisten kanssa tosiasioista. Paljon mukavampaa on vain myötäillä kritiikkiä tai jopa vääristellä faktoja.

Euroopan unionia liippaavissa asioissa tällainen käyttäytyminen on enemmän sääntö kuin poikkeus.

Minulle tullaan usein kertomaan, että jopa nykyhallituksen ministerit väittävät kyselijöille vastuun asioista kuuluvan Brysseliin, vaikka päätösvalta kuuluu kokonaan kotimaan päättäjille. EU:n selän taakse meneminen näyttää olevan suorastaan Vanhasen hallituksen taktiikka. Näin tehtiin mm. maataloustuki – ja sokeriasiassa, vaikka molemmissa ongelmien syyt ovat kotoperäisiä.

Kun päätösten syntyprosessi ja tosiasiat hämärretään, väärät käsitykset ovat yleisiä. Varsin syvälle on iskostunut esim. sellainen uskomus, että kunnissa tehtävät palveluiden yksityistämiset johtuvat EU- päätöksistä. EU:ta ei ole syyttäminen myöskään siitä, jos postipalvelut Suomessa heikkenevät. Ne kun meillä avattiin kilpailulle jo vuonna 1994.

Kuinkahan moni jättää syksyn kunnallisvaaleissakin äänestämättä sen vuoksi, että Brysselissähän ne kaikki asiat kumminkin päätetään ?