SDP:n verkkolehden kolumni maaliskuussa 2008

Ilmastotalkoilla työpaikkoja?

Ilmastonmuutoksen torjuntatoimista esitetään monenlaisia uhkakuvia: teollisuuden kilpailukyky kärsii, kymmenet tuhannet työpaikat ovat uhattuna, energianhinta nousee pilviin… Euroopan parlamentin sos.dem.ryhmän ja Työväen Sivistysliiton naistenpäivänä Helsingin Paasitornissa järjestämässä seminaarissa eri alojen asiantuntijat osoittivat monet väittämät vääriksi, jopa harhaanjohtaviksi. Salintäyteinen yleisö sai asiantuntijoilta myös vastauksia päivänpolttaviin kysymyksiin, miten yksittäinen ihminen voi osallistua ilmastotalkoisiin.

Tuulesta temmaten

Tilaisuuden teemana oli ”Ilmastotalkoilla työpaikkoja”. Teknologiateollisuuden teettämän selvityksen mukaan tuulivoima-alan vientiteollisuus voi työllistää jopa 20 000 ihmistä ensi vuosikymmenellä. Suomen johtaviin tuulivoimayrityksiin kuuluvan oululaisen WinWindin toimitusjohtaja Veli-Matti Jääskeläinen osoitti, että laskelmat eivät ole tuulesta temmattuja. Nopeasti kasvavilla globaaleilla markkinoilla tunnetulla yrityksellä on Suomessa tällä hetkellä 140 työntekijää. Jääskeläisen mukaan jokaisen winwindiläisen myötä työllistyy vielä yhdeksän muuta, valtaosa Suomessa, sillä firman oman työn osuus on vain 10 %.

Valtaosa tuulivoimalan komponenteista voidaan tuottaa Suomessa, sillä konepajateollisuutemme on maailman huippuluokkaa. Sen varaan on rakennettavissa nopeasti kasvava merkittävä teollisuudenala, jos alalle luodaan riittävästi kotimaista kysyntää. Suomen tuulivoimakapasiteetti oli viime vuonna noin 100 MW eli 0,2 % sähkönkulutuksesta. Muun muassa Pöyry-konsernin laskelmien mukaan tuulella voitaisiin vuoteen 2020 mennessä tuottaa sähköstä jopa 10 prosenttia eli n. 4000 MW. Yhteiskunnan tukea tarvittaisiin noin 15 miljoonaa euroa vuodessa. Tuen tarve ei siis suinkaan olisi miljardiluokkaa, kuten on väitetty. Lisäsäätövoiman tarve olisi 160 MW. Uutta vesivoimaa ei tarvitse rakentaa, sillä nykyisten vesivoimaloiden tehonnostolla on saatavissa 261 MW lisää.

Bioenergiaa ja säästöpotentiaalia

Uusiutuvista energioista tärkein on tulevaisuudessakin bioenergia. Sen osuutta on VTT:n erikoistutkija Tuula Mäkisen mukaan mahdollista lisätä kustannustehokkaasti 20- 40 %. Vaikka pääosa siitä tulisi jatkossakin metsäenergiasta, se ei vaarantaisi teollisuuden raaka-aineen saantia. Suomi on markkinajohtaja useissa bioenergiateknologioissa, ja vientiä on Mäkisen mukaan mahdollista lisätä merkittävästi. Energiankäytön tehostamisen ja säästämisen mahdollisuuksista alustaneelle Motivan viestintäjohtaja Päivi Laitilalle sateli seminaarissa kysymyksiä. Kuluttajapuolella onkin rutkasti petraamisen varaa, sillä kotitalouksien sähkönkulutuksesta 10 % menee pelkkiin valmiustiloihin. Tilaisuudessa jaossa olleet energiansäästöön sekä jätteiden lajitteluun ja elektroniikkaromun kierrätykseen opastavat esitteet hupenivatkin lähes loppuun. Seminaarin esitelmät on luettavissa TSL:n internetsivuilla.