 |
 |
 |
|
|
|
|
|
||||||||
| |
|
|
||||||||
|
|
||||||||||
| |
|
|
|
|
|
|
||||
|
|
||||||||||
 |
||
|
|
 |
Rautatieläinen 2/2004 Junalla Eurooppaan Junalla matkustaminen on mukavaa. Junassa on tilaa oikoa sääriä, voi välillä istua ravintolavaunussa ja uusissa junissa on jopa lasten leikkipaikkoja. Rautatieasemalle ei tarvitse tulla tuntia ennen junan lähtöä kuten ruuhkaiselle lentokentälle eikä juna juutu liikenneruuhkaan kuten auto nelostiellä. Uusilla suurnopeusjunilla pitkät matkat taittuvat lisäksi huomattavasti nopeammin kuin autolla ja junalla pääsee useimmiten lähtökaupungin keskustasta suoraan kohdekaupungin keskustaan, kun taas lentokentät usein ovat kaukana kaupungin ulkopuolella. Kaiken kaikkiaan matka taittuu kätevästi, nopeasti ja mukavasti. - - - Euroopan komissio teki pari vuotta sitten ohjelman Euroopan unionin liikennepolitiikasta vuoteen 2010 saakka. Ohjelmassa asetetaan tavoitteeksi tasapainon löytäminen eri liikennemuotojen välillä ja nimenomaan rautatieliikenteen edistäminen. Tieliikenteen osuus Euroopan unionin tavaraliikenteestä on 44 prosenttia ja henkilöliikenteestä 79 prosenttia. Rautatieliikenteen vastaavat luvut ovat 8 ja 6. Rautateiden ongelmaksi ohjelmassa nähdään se, että rautatieliikenteen infrastruktuuri soveltuu huonosti nykyaikaiseen liikenteeseen eikä palvelu vastaa kansalaisten tarpeita. Suurnopeusjunien menestys on kuitenkin kasvattanut henkilöliikenteen määrää pitkillä matkoilla. Vuoden 2002 lopussa komissio teki ehdotuksen rautateiden kehittämiseen liittyvästä lainsäädäntöpaketista. Tämä ns. toinen rautatiepaketti sisältää ehdotuksia kansallisten turvallisuusjärjestelmien yhtenäistämisestä, rajat ylittävän liikenteen helpottamisesta, markkinoiden avaamisen laajentamisesta ja nopeuttamisesta sekä rautateiden turvallisuutta käsittelevän viraston perustamisesta. Tavoitteena on parantaa rautatieliikenteen toimivuutta sekä jäsenmaiden sisällä että niiden välillä ja sitä kautta kasvattaa sen suosiota niin tavara- kuin matkustajaliikenteessäkin. Tällöin esimerkiksi turvallisuus- ja teknisten vaatimusten on oltava yhtenäiset koko EU:ssa. Tämä ei tietenkään voi tarkoittaa sitä, että esimerkiksi Suomessa pitäisi ryhtyä kaventamaan raideleveyttä, vaan sitä, että huolehditaan siitä, että raideleveyden vaihtojärjestelmä toimii tehokkaasti ja rajanylitys sujuu nopeasti. Toisessa rautatiepaketissa säädellään myös rautateiden avaamisesta kilpailulle. Tavaraliikenteen markkinat on tarkoitus avata kilpailulle täydellisesti vuoteen 2008 mennessä. Aikataulu henkilöliikenteen kilpailuttamisen osalta on vielä auki. Kilpailuttamisen kautta on mahdollista aikaansaada säästöjä, mutta samalla on huolehdittava myös siitä, ettei palvelujen taso heikkene. Britanniasta saatu esimerkki osoittaa, että kilpailuttaminen sinänsä ei takaa hyviä tuloksia. Kilpailutettaessa tulisikin pelkän taloudellisen tarkastelun sijaan ottaa huomioon kestävä kehitys, siis myös sosiaaliset ja ympäristölliset aspektit. - - - Liikenteen määrän kasvaminen on myös
kasvattanut liikenteestä aiheutuvia ympäristöongelmia.
Rautatieliikenne on yksi mahdollisuus ratkaista näitä ongelmia.
Juna on kilpailevia liikennemuotoja huomattavasti ympäristöystävällisempi
vaihtoehto, sillä rautateitse pystytään kuljettamaan suuria
määriä tavaraa ja matkustajia melko pienellä energiamäärällä.
Panostus rautatieliikenteeseen on järkevää ja suotavaa
kestävän kehityksen takaamiseksi. |
|
 |
