Radio Rexin kolumni tammikuussa 2008

Vanhassa vara parempi?

Pitkästä aikaa olin paikoillani koko vuodenvaihteen joulunpyhistä loppiaiseen. Innostuin parinkymmenen vuoden jälkeen uudelleen neulomisesta, ja samalla tuli yksi lapsenvaate virkattuakin.

Ainakin loppuvuosi oli yhtä pitkää ja pimeää sunnuntaita, jolloin päivännäöllä ei nähnyt edes lukea. Jostain mielensopukoista nousi kuva neuleesta ja itsestäni sitä neulomassa.

Olin pyöreitä täyttäessäni saanut keskikoulukavereilta korillisen villalankaa, puikkoja ja virkkuukoukun. Kaivoin ne ensihätään esiin. (Koulukaverit olivat kokoontuneet ja yksissä tuumin muistaneet minusta aivan erityisesti neulomisen, siksi tämmöinen lahja).

Nälkä kasvaa syödessä. Arjen koittaessa kiiruhdin tavarataloon ostamaan lisää lankoja. Siellä pyöriteltiin silmiä ja sanottiin, ettei heillä käsityötarvikkeita ole. Ihmettelin, koska olinhan saanut samaisesta tavaratalosta kunnon lahjoituksen käsityölankoja viemisiksi Nicaraguaan, kun olin menossa sinne kahvinpoimijaksi 80-luvun puolivälissä.

Niitä villalankoja en kuitenkaan rinkkaani sullonut, vaan neuloin niistä tultuani neuletilkkupeiton. Se myytiin huutokaupalla jonkin muun hyvän asian hyväksi. Mutta siis villalankalahjoituksesta oli reipas kaksikymmentä vuotta aikaa. Oliko tässä ajassa muidenkin kuin oma käsityöharrastukseni hiipunut, koska villalanka on nyt erikoiskauppatavaraa?

Tänä aikana on tullut paljon muita taitoja, joita tarvitaan elämästä selviytymiseen. Käsillä tekeminen jää sellaisten taitolajien kuten nettisurffailun alle. Molemmat ovat elämän hallintaa. Nykymaailmassa on vaarassa syrjäytyä ellei taida tietoyhteiskunnan vaateita, mutta ilman käsityötaitoja selviytyy kyllä.

Yhä monimutkaistuvassa maailmassa, jossa jokaiselle osa-alueelle on oma tekijänsä ja taitajansa, yksilön elämänhallintaa saattaisi edesauttaa käsillä tekemisen taitojen ylläpito. Oman käden jäljen näkeminen ikkunalaudalla, puutarhassa, uudessa esineessä, rakennuksessa tai vaatteessa antaa itseluottamusta selviytyä muistakin haasteista.  Koululle annetaan kokoajan lisää tehtäviä. Suomen pitää pärjätä tieto-osaamisella maailman huipulla. Tarvitaan luovuutta ja luovuus lisääntyy tekemällä, myös tekemällä käsillä. Ainakin näin itse luulen.

Käsitöitä tehdessä on hyvä kuunnella radiota. Eräänä päivänä kuuntelin ohjelmaa luomutilan tarkastuksesta. Olihan se kieltämättä monimutkaista. Samat tiedot kirjaa ylös 3-4 henkilöä eikä tietotekniikkaa käytetä hyväksi. Ymmärrän viljelijäpariskunnan tuskastumisen.

EU:n syytä maataloustukibyrokratia ei ole, kertoi tuore tutkimus. Suomessa on onnistuttu ihan omasta takaa kehittämään EU-maiden pahin byrokratiaryteikkö. Toivottavasti meillä nyt keskitytään EU:n syyttelyn sijasta perkaamaan omaa byrokratiaa tietoyhteiskunnan valmiuksia hyväksikäyttäen.