Radio Rexin nettikolumni toukokuussa 2008

Hallitus rapauttaa alueellisen yliopistolaitoksen

Hallituksen suunnittelema yliopistouudistus hallinto- ja rahoitusmallin osalta on saattamassa suomalaiset yliopistot eriarvoiseen asemaan. Uudistus on ajatusmalliltaan erittäin ideologinen, siinä annetaan lisää niille, joilla jo ennestään on paljon. Pääkaupunkiseudun innovaatioyliopisto on saamassa kohtuullisen rahoituksen, kun muut 17 yliopistoa yhteensä saavat vajaan kolmanneksen tästä summasta.

Suomen alueellisesti kattava yliopistoverkosto on vaarassa, sillä vain muutama yliopisto voi haaveilla ulkopuolisten rahoittajien kiinnostuksesta siinä mittakaavassa, jota hallitus suunnittelee. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevien yliopistojen aiheellisena huolena on ollut, että löytyykö pääkaupungin ulkopuolelta lisärahoitusta. Yliopistojen rahoituksen perusta ei voi olla, että yliopistot saavat ensin yksityistä rahoitusta, jonka jälkeen ne saavat valtiolta lisärahaa sidottuna kerätyn yksityisen rahan määrään.

Sen sijaan, että yliopistot asetetaan kilpailemaan keskenään lisärahoituksesta, tulisi kaikkien yliopistojen perusrahoitusta vahvistaa. Vain näin taataan alueellisesti tasa-arvoinen yliopistolaitos Suomessa. Yliopistojen perusrahoitusta olisi lisättävä kaikkien yliopistojen osalta tiede- ja teknologianeuvoston esityksen mukaisesti, eli 200 miljoonalla eurolla vaalikauden aikana.

Hallituksen korkeakoulupolitiikka jakaa paitsi maan eri osat, mutta myös eri tieteenalat eriarvoiseen asemaan keskenään. Laaja-alainen sivistys on ollut yliopistolaitoksemme perusta. Suoraan teollisuutta ja elinkeinoelämää hyödyntävät tieteenalat eivät voi olla rahoitusmahdollisuuksien näkökulmasta paremmassa asemassa kuin muut tieteenalat. Osaaminen teknologian ja talouden alueella ei kuitenkaan pelkästään riitä takaamaan hyvinvoivaa ja kilpailukykyistä yhteiskuntaa. Yhteiskunnassa on oltava myös ymmärrystä siitä mihin edellisiä tarvitaan.

Yliopistouudistus on tarpeellinen. Uudistuksen tulee kuitenkin olla sellainen, jossa vahvistetaan yliopistojen kaikkien tieteenalojen toimintaedellytyksiä ja varaudutaan kansainvälistymisen haasteisiin tasa-arvoisesti koko maassa. On huomattavan tärkeää, että riippumatta siitä missä päin Suomea yliopisto on tai mitä tieteenaloja siellä on edustettuna, perusrahoituksesta ja edellytyksistä tehdä laadukasta perustutkimusta huolehditaan.

Yliopisto on ollut yksi Pohjois-Karjalan osaamisen ja kehittymisen kulmakivistä. Yliopisto on tuonut maakuntaan entisestään lisää osaavia ihmisiä ja toisaalta antanut mahdollisuuden pohjoiskarjalaisille jäädä hankkimaan korkeakoulutusta ja edelleen töitä kotiseudultaan. Ilman yliopistoa Pohjois-Karjala olisi epäilemättä hyvin erilainen paikka. Yliopistot tulevat olemaan alueiden kehittymiselle myös jatkossa aivan yhtä merkittäviä tekijöitä, kuin tähänkin asti.

Joensuun ja Kuopion yliopistoista muodostuva Itä-Suomen liittoyliopisto toteutuu vuoden 2010 alussa. Liittoyliopisto on syntyessään yksi Suomen vahvimmista yliopistoista. Uudella Itä-Suomen yliopistolla tulee olemaan huomattavaa alueellista merkitystä olettaen, että yliopistojen perusrahoitus edelleen turvataan alueellisesti ja tieteenaloittain tasavertaisesti koko maassa.