UP-kolumni 3.5.2007

Energiatuet kestävälle pohjalle

Euroopan parlamentti tarttui huhtikuun täysistunnossaan tiukasti ilmastonmuutoshaasteeseen ja perusti tilapäisen tutkimusvaliokunnan ilmastonmuutoksen torjumista vauhdittamaan ja kokoamaan eri asiantuntijatahoja yhteen. Valiokunnan tehtävä on linjata pitkällä tähtäimellä käytännön ja lainsäädännöllisiä toimia ilmaston lämpenemiseen liittyviin haasteisiin vastaamiseksi. Kysymys on poikkihallinnollisista ja poikkitieteellisistä toimista ja mukaan tarvitaan kaikki yhteiskunnan osa-alueet tutkimuksesta, energiapolitiikasta, liikenteestä ja teollisuudesta maatalouspolitiikkaan asti. Valiokunnan jäsenet nimetään toukokuun täysistunnossa ja lähes kaikki parlamentin valiokunnat asettavat siihen edustajiaan.

Suomen hallitus on päättänyt käydä taistoon turpeen puolesta. Hallitusohjelmaan on kirjattu hallituksen toimivan aktiivisesti ”turpeen määrittelemiseksi hitaasti uusiutuvaksi energiaraaka-aineeksi.” Niin kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC kuin EU:kin ovat määritelleet turpeen uusiutumattomaksi fossiiliseksi polttoaineeksi.

Tutkimusten mukaan turve on ilmaston kannalta kaikkein haitallisin polttoaine. Jos turpeen tuotantoalue metsitetään käytön jälkeen, sen päästövaikutukset ovat hiilen luokkaa ja öljyn tasoa, kun alue soistetaan – 300 vuoden kuluessa! Turpeeseen liittyy kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi myös muita kestämättömiä ympäristövaikutuksia ravinnepäästöistä luonnon monimuotoisuuden häviämiseen ja tulvia lisäävän vesitasapainon horjuttamiseen.

EU:n komission ympäristöasioiden johtajan Timo Mäkelän mukaan on erittäin epätodennäköistä, että turpeen määrittelyä muutetaan.

Hallitusohjelman mukaan bioenergiaa aiotaan tukea verovaroin joka käänteessä - varmistamatta, että hiilidioksiditase on ilmaston kannalta positiivinen kaikissa vaiheissa. Ennen kuin on tutkittua tietoa, ei pidä lähetä luomaan uusia tukijärjestelmiä osaksi maatalouspolitiikkaa. Ympäristön kannalta haitallisiksi osoittautuvista tukimuodoista on vaikea päästä eroon, kun ne muodostuvat tärkeäksi osaksi tuloa.

Ympäristöteknologiaan satsaaminen on hallitusohjelmassa jäänyt yllättävän vähälle huomiolle, vaikka satsauksien hyöty tuntuisi niin kansan- kuin yksityistaloudessakin. Ekoteknologiateollisuuden kasvunäkymät ovat huikeat, ja ala työllistää jo tätä nykyä enemmän ihmisiä kuin autoteollisuus. Energiatehokkuuden ja myös energiansäästön kannalta ympäristöteknologia on merkittävässä asemassa. Ympäristöteknologiaa tulee kehittää ja sen käyttöön ottoa helpottaa yhteiskunnan tuilla ja verohelpotuksin.

Energiatehokkaampi teknologia vähentäisi myös energianhinnan nousun rasituksia kuluttajan kukkarossa, koska kulutus pienenee. Teknologiaa kehittämällä nykyisistä puunjalostustehtaiden yhteydessä olevista biovoimaloista on mahdollista saada enemmän irti. Se olisi toisen ja kolmannen polven bioenergiaa, eli päästötase olisi ilmaston kannalta varmasti positiivinen.