UP-uutispalvelun kolumni helmikuussa 2007

Euroopan parlamentin jäsen Riitta Myller (sd)

Ilmasto muuttuu – tarvitaan tekoja

Ilmastonmuutos on vyörynyt ainakin informaatiotulvana ja osin myös muina tulvina päällemme viimeisten kuukausien aikana. Kun vielä puoli vuotta sitten asiasta oltiin vaiti, ovat nyt kaikki tiedotusvälineet avanneet sivunsa aiheelle.

Asia myös kiinnostaa kansalaisia. Tammikuun lopussa TSL:n ja SDP:n ympäristötyöryhmän järjestämässä seminaarissa seinät tulivat vastaan eikä kaikille yli 130 osallistujalle riittänyt istumapaikkoja.

Nykyisen informaatiotulvan aikana helposti luullaan, että asiat on hoidettu pois päiväjärjestyksestä silloin, kun niistä puhutaan julkisuudessa. Julkisuuden siivellä on myös mukava ratsastaa. Ilmastonmuutos on kuitenkin asia, joka ei hoidu pelkästään puhumalla ja kirjoittamalla. Asian esillä pitäminen kuitenkin parantaa mahdollisuuksia saada kansalaisten hyväksyntä vaadittaville toimille. Ja toisaalta julkisuus luo myös paineita päätöksentekijöille tarttua toimeen.

Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC kokoaa tietoa maailmalla tehtävästä ilmastotutkimuksesta. Viime viikolla tehdyssä yhteenvedossa myös sen johtopäätös oli selvä: ilmaston lämpeneminen johtuu ihmisen toiminnasta, ja jos mitään ei tehdä ilmasto muuttuu radikaalisti vuosisadan loppuun mennessä. Eli parin sukupolven aikana.

Eniten viime viikkoina on puhuttanut kuitenkin brittiläisen Sternin raportti. Siinä ilmastonmuutokselle laskettiin hinta ja ennustettiin maailmalaajuista lamaa, jos ennaltaehkäiseviä toimia ei ryhdytä tekemään heti.

Rahamaailmasta on kuultu muitakin puheenvuoroja. Entinen Nokian Ollila, nykyinen öljyjätti Shellin hallituksen puheenjohtaja kiirehtii tiukkoja päästörajoituksia hiilidioksidipäästöille ja kehuu EU:n päästökauppaa. Vaikkapa aivan oikein on, että "joka vanhoja muistaa, sitä tikulla silmään" niin täytyy kuitenkin muistuttaa, että mikäli Suomen elinkeinoelämästä olisi ollut kiinni, ei EU:lla olisi päästökauppaa eikä uskottaisi edes tarvittavan Kioton mukaisia päästövähennyksiä.

Nyt ollaan valmiita jopa EU:n esittämiin 20-30 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2020 mennessä. Muutoksen on saanut aikaan se, että nyt arvioidaan hyviä liiketoimintamahdollisuuksia syntyvän ympäristöteknologian alalla, tekniikoissa, joilla säästetään energiaa tai tuotetaan sitä mahdollisimman vähäpäästöisenä.

Tässä ei ole mitään pahaa. Päinvastoin se osoittaa, että markkinatalous toimii järkevällä tavalla.

Jotta kestävän kehityksen mukaisiin toimiin saataisiin entistä enemmän vauhtia, on kehitettävä EU:n laajuisia taloudellisia ohjauskeinoja kuten vero- ja tukipolitiikkaa niin, että energian säästön ohella uusiutuvat energianlähteet tulevat muita edullisimmiksi. Tässä lyödään kaksi kärpästä samalla iskulla: vähennetään päästöjä ja tuetaan uutta teknologiaa ja sen mukanaan synnyttämiä uusia työpaikkoja.