|
|
|
|
||||||||
| |
|
|
||||||||
|
|
||||||||||
| |
|
|
|
|
|
|
||||
|
|
||||||||||
|
|
Demarin kolumni 1.11. 2006 Häkäpöntöstä eteenpäin Energiakeskustelu käy kuumana. Monella tasolla ja aiheellisesti. Mutta pelkkä väittely, uhkakuvien tai auvoisten tulevaisuusnäkymien maalailu ei vie puusta pitkään. Energiapolitiikassa on syytä pistää töpinäksi niin EU:ssa kuin kansallisella tasolla, ei vain lähitulevaisuuden vaan useampien kymmenien vuosien tähtäimellä. Olennainen osa sitä on päästöjen vähentäminen, ilmastonmuutoksen hillintä. Energian saatavuuden varmistaminen on lyhyen tähtäimen ykkösasioita. Se tarkoittaa pitkälti tiiviimpää energiayhteistyötä Venäjän kanssa. Lahden huippukokouksessa EU-maat pystyivät kuin pystyivätkin puhaltamaan yhteen hiileen myös energiakysymyksissä. Yksimielisyyden on syytä uskoa jatkuvan myös varsinaisessa EU:n ja Venäjän huippukokouksessa ensi kuussa Helsingissä. EU:n ja Venäjän energiayhteistyöstä on molemminpuolista hyötyä. Unionimaat tarvitsevat Venäjän energiaa, Venäjä EU:n markkinoita. Energiayhteistyölle on saatava reilut ja avoimet pelinsäännöt, niistäkin hyötyvät molemmat osapuolet. Avoimuus ja läpinäkyvyys tarkoittavat mm. öljyn ja maakaasun maailmanmarkkinapohjaista hinnoittelua. Selkeät säännöt vähentävät paitsi epävarmuutta myös estävät energian sitomisen osaksi maailmanpolitiikan peliä. Tulevaisuuden ratkaisuissa on energiansäästäminen otettava tosissaan ja tavoitteellisesti syyniin. Energiapolitiikassa ei koskaan voida mennä metsään, kun pidetään koko ajan säästöt mielessä. Energiatehokkuutta ja säästöjä on rutkasti varaa lisätä niin yritysmaailmassa kuin kotitalouksissakin. Euroopan komissiosta on piakkoin tulossa uusi lainsäädäntöehdotus, jolla säädettäisiin mm. autojen ja televisioiden energiankulutukselle rajat. Seuraavien 20 -30 vuoden aikana kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä huomattavasti enemmän kuin mihin Kioton sopimuksessa on sitouduttu eli 30- 40 %, jotta maapallon lämpötila ei nousisi yli kahta astetta. Tavoitetta ei saavuteta, jos ei satsata uuteen teknologiaan, uuden sukupolven ratkaisuihin, monta astetta häkäpöntöstä eteenpäin. Fossiilista polttoaineista ei hetkessä päästä eroon, siksi on panostettava myös tekniikkaan, joilla fossiilisista polttoaineista saadaan puhtaampia ja päästöttömämpiä. Kaikkien uusien teknologioiden, uusien energiantuotantomuotojen ja energianlähteiden on täytettävä kaksi reunaehtoa: energiatehokkuus ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Nämä reunaehdot koskevat myös bioenergiaa. Tutkimustiedon ja uuden teknologian avulla on luotava tietopohjaa, jonka varassa poliittinen päättäjä voi arvioida hyötyjä ja haittoja eri vaihtoehtojen kesken. Politiikalla pitää myös näyttää suuntaa ja vaatia toimivampia vaihtoehtoja. Juuri nyt tarvitaan voimakasta panostusta uuden sukupolven biopolttoaineiden tutkimukseen ja käyttöön ottoon. Riitta Myller, Euroopan parlamentin jäsen |
|