Motiivin kolumni 13.10. 2006

Ségolènesta Ranskan Tarja?

Missä Euroopan maassa naiset saivat (Sveitsiä lukuun ottamatta) viimeisenä äänioikeuden? Ranskassa. Siellä naiset saivat äänioikeuden vasta yli 40 vuotta Suomea myöhemmin eli 1948. Ranskan ”erikoisuuksiin” suomalaisnäkövinkkelistä kuuluu sekin, että ammatillinen järjestäytymisaste maassa on vain 10 %. Ja myös se, että parlamentissa naisia on vain 12 %.

Mutta nyt Ranskasta kuuluu kummia. Ykkössuosikki maan seuraavaksi presidentiksi on nainen, sosialistipuolueen Ségolène Royal ( 53 v). Kotimaassaan tätä elegantiksi ja poikkeuksellisen kauniiksi kuvattua neljän lapsen äitiä kutsutaan pelkällä etunimellä – mikä muodollisuuksista tunnetussa Ranskassa on aika erikoista.

Royal – joka tarkoittaa kuninkaallista - ei ole mikään poliittinen tähdenlento. Hän on istunut Ranskan parlamentissa vuodesta 1988 ja toiminut ministerinä yhteensä kuusi vuotta, ympäristö-, opetus- ja perheministerinä.

Ranskan presidentin vaalit ovat ensi vuoden huhtikuussa. Koskaan aiemmin ei maan pääpuolueilla ole ollut ehdokkaana naista. Sosialistit valitsevat oman presidenttiehdokkaansa marraskuussa. Royal saanee vastaehdokkaikseen noin puolentusinaa miestä. Erikoinen tilanne ehdokasvalinnassa syntyy, jos sosialistipuolueen puheenjohtaja Francois Hollande lähtee kisaan mukaan. Hän kun on Royalin avopuoliso ja lasten isä.

Ségolène Royal on kertonut olevansa erittäin kiinnostunut pohjoismaisesta hyvinvointimallista, ja on ilmoittautunut sen kannattajaksi. Pohjoismaisesta mallista on Ranskassa käyty poliittista keskustelua kevättalvesta saakka, ja siitä arvellaan tulevan yksi presidentinvaalien tärkeimmistä kysymyksistä. Keskustelun käynnisti maalikuussa ilmestynyt pamfletti ”Pitäisikö Ranskan sosiaalimalli polttaa?” Kirja markkinoi pohjoismaista mallia myös Ranskalle mm. toteamalla Pohjoismaiden pystyneen yhdistämään onnistuneesti yhdistämään talouskasvun ja korkean sosiaaliturvan, koulutuksen ja tutkimuksen. Kehuja saa myös työmarkkinaosapuolten mukaanotto neuvotteluprosesseihin.

Pohjoismainen malli oli syyskuussa esillä myös Euroopan parlamentissa, joka hyväksyi mietinnön Euroopan sosiaalimallin tulevaisuudesta. ”Pohjoismaisesti” parlamentti totesi, että sosiaalipolitiikkaa ei pidä nähdä vai kustannuksina, vaan talouskasvun edistäjänä ja yhteiskuntarauhan ja vakauden takaajana – joita ilman kestävä kasvu ei ole mahdollinen.

Mietintö myös toteaa, että eurooppalaisen sosiaalimallin käsite heijastuu EU:n perustuslakisopimuksessa.

Ranskan presidentinvaalitulos tulee heijastumaan myös EU:ssa. Perustuslakisopimushan tyssäsi ennen kaikkea ranskalaisiin, ja sopimusta voidaan alkaa tosissaan hieroa uudelleen vasta Ranskan vaalien jälkeen.

Royal kuuluu perustuslain kannattajiin. Suomalaisilta saa varmasti kannatusta hänen taannoinen lehtilausumansa:” Ranska on menettänyt paljon niin diplomaattisella kuin taloudellisella tasolla ranskalaisen ylimielisyyden takia.”

Riitta Myller , Euroopan parlamentin jäsen (sd)