Kolumni Uutispäivä Demarissa 6.6.2006

EU:n kestävän kehityksen strategian tarkistus tarpeen

EU-maissa käynnistyi eilen - Maailman ympäristöpäivänä –laaja ilmastokampanja. Sen tarkoituksena on kannustaa ihmisiä arjen teoilla ( mm. energiansäästöllä ja kierrätyksellä) vaikuttamaan omalta osaltaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen.

Ilmastonmuutoksen hillinnällä on tärkeä sijansa myös EU:n kestävän kehityksen strategiakokonaisuudessa. EU hyväksyi Ruotsin puheenjohtajakaudella vuonna 2001 kestävän kehityksen strategian. Se sisältää unionin päämäärät taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristönäkökohtien yhdistämiseksi niin, että kehitys perustuu kestävälle pohjalle. Tarkoitus on yhdistää koko Euroopan alueella kasvu sekä ympäristöllinen ja sosiaalinen kestävyys eli toimivat sosiaaliturvajärjestelmät.

Hyvä taloudellinen kehitys ja ympäristönsuojelulliset toimet on perinteisesti nähty toisensa poissulkevina tavoitteina. Uudistettu Lissabonin strategiakin painottaa talouskasvua ohjelman sosiaalisiin ja ympäristötavoitteisiin nähden. Samalla se kuitenkin tunnustaa resurssien käytön ja ympäristöhaasteiden yhteyden. Ympäristöteknologiat esim. ovat selvästikin tulevaisuuden valtavirtateollisuus. Alan kasvuvauhti hipoo 10 prosenttia ja liikevaihdon ennakoidaan kasvavan 750 miljardiin 2010 mennessä.

EU:n kestävän kehityksen strategia on ollut määrä tarkistaa jo vuosia. Barroson komissio antoi joulukuussa tiedonannon kestävän kehityksen toiminnasta. Se on kuitenkin varsin puutteellinen eikä sisällä mitään varsinaisia tavoitteita kestävälle kehitykselle eikä keinoja niiden saavuttamiseksi. Tiedonannosta myös puuttuu maatalous, jonka vaikutukset ympäristölle ovat tärkeä osa kestävää kehitystä sekä aluepolitiikka ( talous- ja sosiaalivaikutukset).

Tämän kuun puolivälissä pidettävään Eurooppa-neuvoston eli huippukokoukseen kestävän kehityksen strategia on vihdoin tulossa tarkistukseen. Tavoitteena on hyväksy kestävälle kehitykselle paitsi tavoitteet myös selkeät indikaattorit ja seurantajärjestelmä.

Määrällisistä tavoitteista ykkösasiana ovat ilmastonmuutos ja puhdas energia. EU pyrkii osaltaan vaikuttamaan siihen, että maapallon lämpötila ei nouse yli kahta astetta satsaamalla uusiutuviin energialähteisiin ja energiansäästöön. Strategian muita osa-alueita, joille on tarkistuksessa asetettu tavoitteita ovat kansanterveys, syrjäytyminen ja väestökehitys, luonnonvarat, liikenne sekä globaalit haasteet.

Tavoitteiden saavutusta on määrä tarkastella 12 indikaattorin avulla. Niitä ovat mm. bkt:n kasvu henkeä kohden, köyhyysriski, eri sukupuolten eliniän odotus, kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärä, energian kulutus, materiaalien kulutus, viljelysmaiden lintulajien määrä, kalastustaso, liikenteen energian kulutus, kehitysavun määrä bkt:sta.

Suomi on OECD:n mittareiden mukaan kestävän kehityksen huippumaita. EU:n kaavailemat indikaattorit asettavat meillekin uusia haasteita.

Hienot päätökset eivät tietenkään pelkästään riitä, vaan käytännön toiminta ratkaisee.

Kestävän kehityksen strategian tavoitteilla ja indikaattoreilla on tarkoitus toimia välineinä sille, että talous- , sosiaali- ja ympäristönäkökohdat toimivat toisiaan täydentävästi.