UP-Uutispalvelu, huhtikuu 2006

EU:n perustuslakisopimuksen vahvistus paikallaan

Suomi tulee vahvistamaan EU:n perustuslakisopimuksen, toivottavasti jo ennen heinäkuussa alkavaa unionin puheenjohtajakautta. Ratifiointi on järkevä päätös, vaikkei puheenjohtajuus olisikaan sitä kirittämässä. Ratifioinnilla on laaja kannatus, mutta sen mielekkyyttä on epäilty, mm. maamme suurimmassa sanomalehdessä. Voi olla, ettei perustuslakisopimus tule sellaisenaan voimaan, mutta kaikilla jäsenmailla on oikeus ja syytä ottaa kantaa siihen. EU:n päätöksenteko on usein sellaista, että yhtä askelta eteenpäin seuraa kaksi askelta taakse. Siksi pitää tukea ja vahvistaa sitä yhtä myönteistä askelta. Suomen ”kyllä” on tällainen tuki.

EU:n päätöksenteon pitkään jatkuneen yskimisen yksi merkittävä syy on selkeiden pelinsääntöjen puuttuminen. Unionille on uusien jäsenmaiden ja tehtävien vuoksi tehty sopimuksia sopimusten päälle, että niiden sisällöistä ei helpolla ota selvää asiantuntijakaan. Perustuslakisopimus yksinkertaistaa sopimusjärjestelmää ja tekee ylipäätään EU:n toiminnasta ymmärrettävämpää. Ei se toki mitään helppoa iltalukemista ole, mutta kyllä siitä ummikollekin aukeavat tärkeimmät asiat – kuten unionin perusarvot ( mm. kansanvalta, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus), mistä asioista päätetään EU:n tasolla ja mistä jäsenmaissa, mitkä ovat EU-kansalaisen perusvapaudet ja oikeudet jne.

Jossittelu on usein miten turhaa. Mutta jos EU:n perustuslakisopimus olisi voimassa, tapaus- Vaxholmin tyyppisiä epäselvyyksiä siitä, menevätkö EU:n sisämarkkinasäädökset yli kansallisten työmarkkinakäytäntöjen ja sopimusten, ei olisi. Sopimukseen kun on nimenomaisesti kirjattu niin sopimusoikeus kuin oikeus työtaistelutoimiin, lakko mukaan lukien.

Kuluttajansuojaa perustuslakisopimus myös vahvistaisi. Palveludirektiivin yhteydessä sosialidemokraatit olisivat halunneet saada mukaan lausekkeen, jonka mukaan olisi kansallisesti mahdollista rajoituksiin, jos palveluntarjoajan toiminta heikentäisi kuluttajansuojaa. Perustuslakisopimuksessa todetaan näin: ”Unionin poliitikoissa varmistetaan korkeatasoinen kuluttajansuoja.” Myös ympäristösuojelulla on sopimuksessa keskeinen sija:” Ympäristönsuojelun korkea taso ja ympäristön laadun parantaminen on sisällytettävä unionin poliitikkoihin ja varmistettava kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti.”

Suomalaiset pitivät EVA:n kyselyssä EU:n päätöksenteon avoimuuden lisäämistä yhtenä Suomen puheenjohtajuuskauden tärkeimmistä tehtävistä. Suomi on tehnyt päätöksen avata EU:n tärkeimmän lainsäädäntö- ja päätöksentekoelimen neuvoston kokouksia ainakin lainsäädäntöehdotusten käsittelyn osalta. Kokouksia voi seurata myös internetistä – mikä sinällään on EU-historiallista. Mutta Suomen julkisuuspäätökset koskevat vain Suomen puheenjohtajuuskautta. Perustuslakisopimus tekisi neuvoston istunnoista julkisia aina, kun niissä käsitellään lainsäädäntöehdotuksia.