Suomi ajan hermolla Radio Rexin kolumni, huhtikuu 2006

Euroopan unionia ja siellä tapahtuvaa päätöksentekoa ei koeta normaaliksi poliittiseksi ja yhteiskunnalliseksi toiminnaksi. EU-asioista puhutaan kuin ne eivät koskettaisi meitä millään lailla. Huolimatta siitä, että yli puolet meitäkin koskettavasta lainsäädännöstä tehdään EU:n tasolla, jäsenmaiden hallituksia edustavan neuvoston ja Euroopan parlamentin päätöksenteon tuloksena.

EU:sta ja sen päätöksenteosta on riisuttava kaikenlainen mystiikka, muutoin siitä ei tule jokapäiväistä leipää. Mutta EU:n omat rakenteet estävät tällä hetkellä päätöksenteon riittävän seurattavuuden. Parlamentin toiminta on hyvin avointa. Valiokunnan kokouksia myöten voivat niin asiaansa edistävät lobbarit kuin uutisia tekevät toimittajat seurata kokouksia ja niissä tehtäviä päätöksiä. Viime syyskuusta lähtien parlamentin täysistuntoja on voinut seurata internetistä, suorana lähetyksenä ja EU:n kaikille virallisille kielille – myös suomeksi - simultaanitulkattuna (www.europarl.eu.int). Niin myös tällä viikolla, sillä parlamentti on taas koolla Strasbourgissa Ranskassa torstai-iltaan saakka.

Sen sijaan jäsenmaiden hallitusten päätöksenteko neuvostossa on salaista: EU:n keskeinen lainsäädäntöelin kokoontuu suljettujen ovien takana. Emme saa tietää mikä hallitus ajoi mitäkin asiaa ainakaan pöytäkirjoja lukemalla.

Parlamentissa vallitsee hyvin laaja yksimielisyys siitä, että myös neuvoston kokousten on oltava julkisia. Samaa mieltä on Euroopan oikeusasiamies. Neuvoston kokousten avoimuus ja EU:n asiakirjojen julkisuus ovat parlamentin täysistunnon työlistalla maanantaina 3.4.

Suomi ehätti avoimuusasialle jo viime viikolla. Hallitus päätti, että neuvoston toiminnan avoimuuden edistäminen on yksi Suomen puheenjohtajakauden tavoitteista. Suomen tavoitteena on, että neuvoston istuntoja välitetään ensimmäistä kertaa EU:n historiassa internetin kautta.
Suomi aikoo myös lisätä neuvostossa käytävien julkisten keskustelujen määrää. Neuvostojen istuntojen julkiset osuudet välitetään internetissä myös siinä tapauksessa, ettei EU:n oma lähetysjärjestelmä ehdi valmistua ennen heinäkuun alkua.

Suomi on näissä hankkeissa ehdottomasti ajan hermolla. EVA:n asennetutkimuksessa kansalaiset pitivät EU:n avoimuuden lisäämistä toiseksi tärkeimpänä asiana Suomen puheenjohtajuuskaudella.
Suomi pyrkii edistämään avoimuutta enemmän kuin aiemmat puheenjohtajat. EU:n päätöksenteon avoimuus ja julkisuus eivät kuitenkaan saa olla kiinni kulloisenkin puheenjohtajamaan päätöksistä. Tarvitaan pysyvämpiä ratkaisuja. EU:n perustuslaillisen sopimuksen perusajatuksia on juuri unionin toiminnan järkeistämisen ohella avoimuuden ja kansanvaltaisuuden lisääminen päätöksenteossa. Kun Suomi nyt on puheenjohtajuuskauden alla ilmoittanut tavoitteikseen unionin päätöksenteon julkisuuden parantamisen ja asiakirjajulkisuuden edistämisen, olisi tietysti loogista, että Suomi osaltaan vahvistaisi eli ratifioisi perustuslaillisen sopimuksen.

Riitta Myller , Euroopan parlamentin jäsen (sd)