Puhtaan vodkan puolesta (Radio Rexin kolumni maaliskuussa 2006)

Mistä on oikea vodka tehty? Suomalaisille kysymys on helppo: viljasta tietysti, tai perunasta.

Myös naapurimaissamme ja muualla Itämeren alueella on itsestään selvää, ettei vodkaa mistään rypäleistä tehdä.

Euroopan komissio antoi jouluviikolla esityksen viinasäännöksiä koskevan asetuksen uudistamiseksi. Päätavoitteena on suojata yhteisön väkevien juomien maine. Esityksessä on kuitenkin Suomen ja muiden perinteisten vodkantuottajamaiden mielestä erittäin paha puute: siinä ei määritellä miten ja mistä raaka-aineista vodkaa voidaan valmistaa.

EU:n suurimman vodkantuottajan Puolan johdolla Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia ja Liettua ovatkin ryhtyneet yhteiseen taistoon puhtaan vodkan puolesta. Nämä maat haluavat rajata vodkan raaka-aineiksi viljan ja perunan sekä kompromissina sokerijuurikkaan. Vastaansa vodkamaat ovat saaneet Keski- ja Etelä-Euroopan viinimaat.

Nykyisessä alkoholiasetuksessa viskin, rommin ja brandyn raaka-aineet on tarkoin rajattu, ja nämä juomat on määritelty ”puhtaiksi tuotteiksi”. Mutta vodkaa saa tehdä mistä tahansa maatalousperäisestä raaka-aineesta. Markkinoille onkin parin vuoden aikana tullut vodkana myytävää, rypäleistä valmistettua alkoholia. Suurin valmistaja on brittiläinen yritys, joka käyttää raaka-aineena ranskalaisia rypäleitä.

Uudessa ehdotuksessa tislatut alkoholijuomat on lisäksi jaettu kolmeen luokkaan. Viski, rommi ja brandy ovat valioluokassa, vodka sen sijaan kakkosluokassa mm. ginin ja liköörin kanssa. Suomen mielestä tämäkin on väärin: jos luokittelemaan ruvetaan, niin vodka kuuluu valioluokkaan.

Meitä suomalaisia euroedustajia on vodka-asiassa pidetty Suomesta todella hyvin ajan tasalla. Asialla ovat olleet niin valmistajat kuin maa- ja metsätalousministeriö. Informaatio on ollut selkeää ja oikea-aikaista. Kunpa muillakin tahoilla otettaisiin tästä mallia, ja muistettaisiin, että EU-lainsäädäntö tehdään yhdessä jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin kanssa. Monessa Suomen kannalta isossa asiassa on ollut puute, että Suomesta ei ole tullut riittävää informaatiota päätöksenteon pohjaksi.

Silloin kun jokin asia on kansallisesti tärkeä, keskustelua on käytävä myös julkisuudessa. Suomessa eduskunta käsittelee kaikki EU -asiat ja tuon käsittelyn satoa pitäisi käsitellä enemmän julkisuudessa, koska sitä kautta asetetaan kansalliset tavoitteet. En tarkoita, että vodka välttämättä kuuluisi noihin isoihin kansallisiin asioihin. Mutta se on oiva esimerkki hyvästä asian hoidosta.

Suomi ja kumppanit eivät ole hävinneet taistoa puhtaan vodkan puolesta. Viina-asetus vaatii siis sekä jäsenmaita edustavan neuvoston että Euroopan parlamentin hyväksynnän. Neuvoston työryhmä alkaa käsitellä asiaa tässä kuussa, ja sitä jatketaan syksyllä Suomen puheenjohtajuuskaudella.

Riitta Myller , Euroopan parlamentin jäsen (sd)