Edessä kuusi uutta kurjuuden vuotta?

Suomi on elänyt viimeiset kuusi vuotta synkkyydessä, puutteessa ja kurjuudessa - lähes kommunismissa. Syypää on tasavallan presidentti Tarja Halonen.

Tällaisia väittämiä olivat internetin keskustelupalstat pullollaan presidentinvaalitaiston aikaan. Myös tekstiviestein Halosta parjattiin kaikesta mahdollisesta pahasta. Hänen henkilöönsä kohdistuneissa herjauksissa mentiin välillä niin pitkälle, että varmaan itse alakerran sarvipääkin oli kateellinen.

Mustamaalausta, ilkeämielisyyksiä ja suoranaisia valheita leviteltiin nimettömyyden turvin. Harvana poikkeuksena oululainen toimittaja ja kokoomuspoliitikko Tuulikki Ukkola. Hän pisti sivuilleen mm. pätkän keksittyä, Halosen nimiin pistettyä vappupuhetta.

Ahkerasti leviteltiin maakuntalehtien yleisönosastoissa myös väitettä, että Halonen olisi kieltänyt ihmisiä menemästä joulukirkkoon. Lähdekin mainittiin, Iltasanomien haastattelu viime joulun alla. Haastattelussa presidentti sanoi näin: ”Olen puhunut pohjoismaisesta hyvinvoinnista niin paljon, että jotkut saavat näppylöitä. Olen sanonut puolileikilläni, että heidän ei kannata mennä joulukirkkoon, koska siellä kuulee 2000 vuotta vanhaa sanomaa. Asioiden läpivieminen vie paljon aikaa!” Jos haastattelua lukee kuin piru raamattua, niin pahalla tahdollahan presidentin sanomisista voidaan vääntää mitä halutaan. Miksi tuota pahaa tahtoa löytyy niin paljon?

Käsittämättömiin kuuluu myös keskustan kannattajille ainakin Lapissa kohdistettu vetoomus: presidentti on vaihdettava porvarilliseksi, jotta kansan enemmistön tahto toteutuisi. Onko meillä siis kansan enemmistön tahdon vastaisesti valittu presidentti?!

Näin suomalaisen kansanvallan juhlavuonna – yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden täyttäessä 100 vuotta - on surullista, että asiakysymyksillä ja tosiasioilla oli vaalitaistelussa niin vähän tekemistä. Kansanvallan halveksuntaa osoittaa myös se, että Halosen mustamaalaus ja alatyylisten juorujen levittäminen aloitettiin jo kuukausia ennen vaaleja ja oli selvästi organisoitua.

Muistin virkistämiseksi pari vaalien asiakysymystä, joissa ehdokkailla oli selvästi eri näkemykset. Niinistön kampanjan yksi kärki oli kohdistettu pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntamallia vastaan. Pohjoismainen hyvinvointimalli perustuu koulutuksen, työn ja osaamisen korostamiselle sekä ihmisen omien voimavarojen tukemiselle. Solidaarinen tulopolitiikka ja eri kansanryhmien tasapuolinen huomioiminen ovat tuottaneet Suomeen yhden maailman tasa-arvoisimmista yhteiskunnista. Tälle mallille on juuri nyt kova kysyntä myös muualla - Tarja Halonen on yksi sen henkilöitymistä maailmalla.

Hyvin erilaiset näkemykset Halosella ja Niinistöllä oli myös tämän päivän turvallisuusuhkista. Tämän päivän kansallisiin turvallisuusuhkiin ei vastata sotilaallisesti liittoutumalla, etenkään sellaisten voimien kanssa, jotka vain lisäävät turvattomuutta ja rauhattomuutta maailmalla. Suurimmat turvallisuusuhkat ovat kansainvälinen terrorismi, kansainvälinen rikollisuus, kulkutaudit ja ympäristön muutokset – erityisesti voimistuva kasvihuoneilmiö. Näitä uhkia vastaan ei taistella aseilla vaan asenteella, joka mahdollistaa maailmanlaajuisen yhteistyön uhkien syiden poistamiseksi. Presidentti Halonen on tullut maailmalla tunnetuksi työstään, jolla pyritään ehkäisemään ennalta konflikteja ja suitsemaan terrorismin kasvualustaa etsimällä keinoja köyhyyden ja epäoikeudenmukaisuuden lieventämiseen.

Amerikkalainen talouslehti Forbes julkaisi hiljattain listan maailman sadasta vaikutusvaltaisimmasta naisesta. Tarja Halonen on tällä listalla 31. Voimme olla ylpeitä presidentistämme!

Riitta Myller , Euroopan parlamentin jäsen (sd)

Radio Rexin kolumni helmikuussa 2006