Kansanvallan uudet haasteet (Motiivi-lehti 17.2.2006)

Kuluva vuosi on Suomen historiassa niin kansanvallan kuin tasa-arvon merkkivuosi, täyttäähän yleinen ja yhtäläinen äänioikeus 100 vuotta. Suomen naiset saivat äänioikeuden ensimmäisinä Euroopassa, esim. Ruotsi tuli meitä toistakymmentä vuotta jäljessä. Vaalikelpoisuudessa pistimme vieläkin paremmaksi: suomalaisnaiset saivat ensimmäisinä maailmassa oikeuden myös asettua ehdolle vaaleissa. Edelleenkään ei maailman mitassa ole kovin tavallista, että presidenttinä on vaaleilla valittu nainen.

Äänioikeus sukupuoleen ja varallisuuteen katsomatta ei sata vuotta sitten toteutunut ihan mutkattomasti. Naisten äänioikeutta vastustettiin mm. sellaisella perusteella, että ”politiikassa toimiminen on naisen olemuksen vastaista”. Äänioikeutettujen määrä yli kymmenkertaistui yleisen äänioikeuden myötä. Kansanvallan laajentamisen vastustajat epäilivät uusien äänestäjien kypsyyttä käyttää äänioikeuttaan. Koiteltiinpa myös herätellä pelkoja, että poliittinen vaikutusvalta siirtyy liiaksi ”kehittymättömimpien ainesten” käsiin.

Suomalaisen kansanvallan tuorein näyttö, presidentinvaali, jätti jälkeensä paljon pohdittavaa. Vaalikampanjassa käytettiin ennen kokemattomalla tavalla internetiä ja tekstiviestejä. Ennen kokematonta oli myös Tarja Halosen henkilöön kohdistunut mustamaalaus- ja huhukampanja. Se oli pääosin nimetöntä mutta selvästi organisoitua ja tuntui ajoittain lähes kansankiihotukselta. Kansalaismielipiteeseen laaja loanheitto mitä ilmeisimmin vaikutti. Vielä vähän ennen vaaleja valtaosa suomalaisista oli tyytyväisiä presidentin viranhoitoon niin sisä- kuin ulkopolitiikassakin. ”Virallinen” vaalitaisto oli siistiä, mutta uusien viestimien mahdollistama nimetön loanheitto asettaa kyllä haasteita kansanvallalle.

Tarja Halonen sai ahvenanmaalaisten äänistä lähes 70 % ja menestyi erittäin hyvin myös ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Näillä alueilla seurataan käytännössä lähes tyystin Ruotsin televisiota ja tiedotusvälineitä. Olisi varmaan paikallaan selvittää, miksi Halonen menestyi näillä alueille niin hyvin. Tiedustelin ruotsalaisilta kollegoiltani, miten Suomen vaaleja Ruotsissa käsiteltiin ja millaista informaatiota siellä välitettiin. Sain kuulla, että Tarja Halosen ansioita tuotiin selkeästi esiin, ja tiedonvälitys hänen tekemisistään tuntui olleen sellaista kuin se meillä Suomessakin ”normaaliaikoina” on.

Presidentinvaalien toisen kierroksen alla amerikkalainen talouslehti Forbes julkaisi listan maailman sadasta vaikutusvaltaisimmasta naisesta. Tarja Halonen on tuolla pääosin maailman suuryritysten johtajista ja talouselämän vaikuttajista ja koostuvalla listalla 31. Meillä suomalaisilla on monta syytä olla ylpeitä presidentistämme.

Riitta Myller , Euroopan parlamentin jäsen (sd)