|
|
|
|
||||||||
| |
|
|
||||||||
|
|
||||||||||
| |
|
|
|
|
|
|
||||
|
|
||||||||||
|
|
UP 18.6.2003 Konventin työ voittopuolisesti plussaa Ensimmäinen harjoitus muuttaa avoimella ja julkisella tavalla EU:n perussopimuksia on toiminut kohtuullisella tavalla. Valmistelukunnan eli konventin tavoitteena oli yksinkertaistaa EU:n sopimusperustaa eli asiakirjoja, jotka kertovat mikä EU on ja mitä sen tulee tehdä ja miten. Paras onnistumisprosentti toteutui siinä missä kerrotaan mikä EU on ja mitä sen tulee tehdä. Kankeutta sen sijaan on kolmannessa kohdassa eli miten. Konventin työn tuloksena ehdotus uudeksi perustuslailliseksi sopimukseksi alkaa sillä, että kerrotaan unionin arvot ja tavoitteet. Arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, yhdenvertaisuus, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Tavoitteena on edistää rauhaa, omia arvojaan ja kansojen hyvinvointia. Lisäksi EU pyrkii kestävän kehityksen Eurooppaan, jossa on talouskasvua ja täystyöllisyys. EU myös kunnioittaa kulttuuriensa ja kieltensä rikkautta ja monimuotoisuutta. Tavoitteissa on pyritty löytämään muotoilu, joka tähtää markkinatalouden parempaan toimivuuteen, mutta ottaa huomioon myös kansalaisten sosiaaliset oikeudet ja ympäristöarvot. Myös sillä, että EU:n perusoikeuskirja liitettiin sitovaksi osaksi perustuslaillista sopimusta selkeytetään sitä mitä EU on. Perusoikeuskirja selventää EU:n arvoja ja tavoitteita. Siinä mm. kielletään kuolemanrangaistus ja vahvistetaan jokaisen oikeus sanan- ja kokoontumisvapauteen. Niin ikään painotetaan sivistyksellisiä ja sosiaalisia oikeuksia. Oikeus koulutukseen mm. pitää sisällään maksuttoman oppivelvollisuuskoulutuksen. Oikeus sosiaalietuuksiin tunnustetaan kansallisen lainsäädännön mukaan. Vaikka sosiaaliturvajärjestelmiä ei haluta yhdenmukaistaa, tavoitteena on että jokaisessa EU-maassa kansalaisten sosiaaliturva on järjestetty riittävällä tavalla. Ehdotuksissa siitä, millä tavalla näitä arvoja ja tavoitteita toteutetaan, oli odotetusti konventtityön vaikein paikka. Konventin yksi tavoite oli aikaansaada unioni, jonka työ on paitsi avointa myös selkeää ja ymmärrettävää. Avoimuuden vaatimus toteutuu kohtuullisen hyvin kun myös neuvoston työ esitetään avattavaksi julkisuudelle ainakin silloin kun neuvosto on lainsäätäjänä. Ulko- ja turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan liittyvät asiat voitaisiin edelleen valmistella ja tehdä suljetuissa kokouksissa. Ehdotuksissa päätöksenteon instrumenteista mentiin jossain määrin jopa taaksepäin. Jos tavoitteena on yhteisöllisyys ja syrjimättömyys päätöksenteossa, ei esitetty Eurooppa-neuvoston presidentti edistä näitä tavoitteita. Etenkin jos presidentistä tulee oma erillinen instituutio valmistelukoneistoineen. Se minkä luonteinen uusi virka tulisi olemaan ei ole selkeästi luettavissa ehdotuksesta. Konventin ehdotuksessa todetaan, että presidentti on Eurooppa-neuvoston kokousten koollekutsuja, puheenjohtaja ja työskentelyn innoittaja, joka huolehtii jatkuvuudesta ja pyrkii edistämään yksimielisyyttä. Tällaisenaan koordinoivana puheenjohtaja ajatusta ei ole mahdotonta hyväksyä. Ehdotuksessa on myös muita elementtejä kuten se, että ehdotettu puheenjohtaja/ presidentti olisi kokopäivätoiminen. Tämä edistää tehtävän muotoutumista uudeksi instituutioksi, joka näivettäisi komission aloiteoikeutta. Tästä taas voisi olla seurauksena, se että asioita katsottaisiin enemmän suurten maiden näkövinkkelistä. Neuvostohan on jäsenmaiden temmellyskenttä kun taas komission tehtävä on katsoa asioita tasapuolisesta ohjenuorana ennen muuta Euroopan yhteinen etu. Tulevan hallitusten välisen kokouksen, joka vasta päättä tulevista muutoksista, onkin oltava tässä konventtia selkeämpi. Varsinainen konventin epäonnistuminen tapahtui
siinä, että se ei kyennyt ehdottamaan selkeästi määräenemmistöpäätöksiin
siirtymisestä. Pakonomainen yksimielisyys jatkuu mm. veroasioissa,
joten verokeitaat juhlivat edelleen.
|
|