Kansainvälinen ilmastonmuutos

Ilmastonmuutoksen seuraukset ovat suurimmat ja jo tällä hetkellä näkyvimmät kaikkein köyhimmissä kehitysmaissa, jotka ovat syyttömiä meneillään olevaan muutokseen. Nykyisen ilmastonmuutoksen ovat aiheuttaneet teollistuneet maat - siksi niiden on myös kannettava vastuunsa ilmastonmuutoksen torjumisesta ja siihen sopeutumisesta.

Euroopan unioni tuottaa noin 14 prosenttia maailman kasvihuonepäästöistä. Emme siis millään omilla toimilla pysty pysäyttämään maailmanlaajuista ilmastonmuutosta. Tarvitsemme kansainvälistä yhteistyötä ja kunnianhimoisia kansainvälisiä sopimuksia. Ilmastodiplomatian keinoin pyritään varmistamaan, että kaikki teollistuneet maat saadaan YK:n sateenvarjon alle toteuttamaan määrällisiä päästötavoitteita. EU painostaa eri yhteyksissä erityisesti Yhdysvaltoja ja Australiaa ottamaan heille kuuluva globaali vastuu päästövähennyksistä, jonka jälkeen myös nousevat teollisuusmaat Kiina ja Intia on saatava mukaan konkreettisiin vähennystavoitteisiin. Kehittyvät maat tarvitsevat tukea, niin rahallista kuin teknologista, pystyäkseen alentamaan päästöjä sekä ottamaan käyttöön energiatehokkaampaa teknologiaa.

Kioton sopimus

Maailmanlaajuinen ilmastonmuutoksen torjunta perustuu vuonna 1992 ns. Rion kokouksessa laadittuun ilmastosopimukseen ja sen vuonna 1997 valmistuneeseen lisäosaan, Kioton pöytäkirjaan.

Ilmastosopimus asettaa yleisluontoiset tavoitteet kansainväliselle ilmastopolitiikalle. Kioton pöytäkirja puolestaa sisältää teollisuusmaille sitovat velvoitteet vähentää tai rajoittaa päästöjään tietylle tasolle. Yhteensä näiden velvoitteiden saavuttaminen johtaisi teollisuusmaiden päästöjen vähentämiseen 5,2 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuosina 2008–2012.

Kioton pöytäkirjassa on mukana 175 maata. Muun muassa EU, Venäjä, Japani ja Kanada ovat sitoutuneet Kioton pöytäkirjaan ja siinä asetettuun päästörajoitustavoitteeseen. Tärkeimmät pöytäkirjasta irtisanoutuneet maat ovat puolestaan USA ja Australia. Näiden maiden irtisanoutuminen pöytäkirjasta tekee kaikkien teollisuusmaiden 5,2 prosentin päästövähennystavoitteen saavuttamisesta epätodennäköisempää.

Kioton pöytäkirjan velvoitekausi päättyy vuoden 2012 lopussa. Seuraavat neuvottelut kansainvälisen ilmastopolitiikan tulevaisuudesta käydään joulukuussa 2009 Kööpenhaminassa.