EU:n 6. ympäristöohjelma valmis

Euroopan parlamentti hyväksyi 30.5. lopullisesti unionin 6. ympäristön toimintaohjelman. Ohjelma astui voimaan heti.

Äänestyksessä ollut ohjelma on Euroopan parlamentin ja neuvoston välisen sovittelun tulos. Ympäristöohjelmasta saatu tulos on parlamentin kannalta hyvä, sillä lähes kaikki parlamentin näkemykset saatiin sisällytettyä siihen.

Taustaa

6. ympäristöohjelma on jatkoa 1990-luvun alussa hyväksytylle 5. ympäristöohjelmalle, joka oli ensimmäinen strategisempi ja poliittisempi ympäristöohjelma. 5. ohjelmassa nähtiin ensi kertaa ympäristöasioiden integrointi muihin yhteisön politiikkoihin keskeisenä ympäristövälineenä. 6. ympäristöohjelmassa tätä näkemystä syvennetään. Valmistelu- ja päätöksentekojärjestelmää tullaan kehittämään niin, että ympäristökysymykset huomioidaan kaikessa päätöksenteossa. Tämä tarkoittaa mm. komission työn uudistamista ja sisäisten konsultaatioiden kehittämistä.

Ympäristöohjelma luo EU:n ympäristöpolitiikalle puitteet ja siinä määritellään ne perusperiaatteet, joiden mukaan ympäristöpolitiikkaa tulee luoda. Näitä periaatteita ovat saastuttaja maksaa -periaate, ennalta varautumisen ja ennaltaehkäisyn periaate sekä periaate siitä, että ympäristövahingot korjataan niiden lähteillä.

6. ympäristöohjelma muodostaa perustan unionin kestävän kehityksen strategialle määrittäen strategian ympäristöä koskevat painopistealueet.

Prioriteettialueet

Ohjelmassa määritellään suurimmat ympäristöongelmat ja ne alat, joilla kipeimmin tarvitaan toimia. Nämä ns. prioriteettialueet ovat ilmastonmuutoksen torjunta, luonnon monimuotoisuuden suojeleminen, ympäristö ja terveys sekä luonnonvarojen kestävä käyttö ja jätehuolto.

Ilmastonmuutoksen alalla ohjelma asettaa tavoitteita kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämiselle myös Kioton pöytäkirjan toiselle sopimuskaudelle. Tavoitteita asetettaessa sitoudutaan ottamaan huomioon sekä kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin että Euroopan ilmastonmuutosohjelman tulokset. Erityisiä tavoitteita ja keinoja asetetaan energia-alalle, liikenteelle ja teollisuudelle.

Ohjelman tavoitteena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ohjelmakauden aikana. Erityisesti korostetaan maaperän, merialueiden ja metsien suojelemisen tärkeyttä. Tähän pyritään muun muassa kehittämällä Natura 2000 -verkostoa ja laajentamalla sitä koskemaan ehdokasvaltioita ja meriympäristöjä. Myös maataloudelle ja kalastukselle vaaditaan ympäristöystävällisempiä tuotantomenetelmiä.

Kansalaisten terveyttä pyritään suojelemaan aikaansaamalla sellainen ympäristön tila, jossa saasteet eivät aiheuta haitallisia vaikutuksia ihmisten terveydelle. Huomiota kiinnitetään kemikaalien ja torjunta-aineiden käyttöön sekä pohja- ja pintaveden ja ilman laatuun. Myös melulle altistumista pyritään vähentämään. Esimerkiksi kaupunkiympäristön vaikutuksia ihmisten terveyteen lähestytään ensi kertaa laaja-alaisesti, kun horisontaalisen strategian kautta pyritään luomaan terveellinen ja kestävä kaupunkiympäristö.

Ohjelmalla pyritään varmistamaan, että uusiutuvien ja uusiutumattomien luonnonvarojen käyttö ei ylitä ympäristön kantokykyä, ja katkaistaan luonnonvarojen käytön ja jätteen syntymisen yhteys talouskasvuun. Jätteen kokonaismäärää pyritään vähentämään ehkäisemällä jätteen syntymistä ja kannustamalla kierrätystä ja uudelleenkäyttöä.

Teemakohtaiset strategiat

Ympäristöohjelmassa määritellään puitteet 7 teemakohtaiselle strategialle, joiden kautta integroitua ympäristöpolitiikkaa toteutetaan. Strategioita ehdotetaan tehtäväksi maaperän suojelusta, meriympäristön suojelusta, torjunta-aineiden kestävästä käytöstä, ilmansaasteista, kaupunkiympäristöstä, luonnonvarojen kestävästä käytöstä ja jätteiden kierrätyksestä.

Strategioissa asetetaan kunkin ympäristöongelman torjumiseksi tarvittavat konkreettiset tavoitteet ja keinot sekä aikataulut, joiden puitteissa tavoitteisiin tulee päästä.

Kaikki teemakohtaisista strategioista aiheutuva lainsäädäntö tullaan hyväksymään yhteispäätösmenettelyssä, samoin tarvittaessa itse strategiat, mikä takaa sekä jäsenvaltioille että parlamentille täyden osallistumisoikeuden tuleviin päätöksiin. Alkuperäisessä komission ehdotuksessa päätösvalta oli jätetty komissiolle, mutta parlamentin vaatimuksesta neuvosto hyväksyi yhteispäätösmenettelyn.

Teemakohtaiset strategiat tullaan valmistelemaan yhdessä asiaankuuluvien osapuolten, toisin sanoen kansalaisjärjestöjen, työmarkkinaosapuolten, teollisuuden edustajien ja viranomaisten kanssa. Komission on esitettävä ehdotukset strategioiksi viimeistään vuonna 2006, ja ensimmäisten valmistelu on jo aloitettu.

Lopuksi

Parlamentin käsittelyssä oli selkeästi havaittavissa kaksi eri linjaa. Sosialidemokraatit, vasemmisto ja vihreät ajoivat ohjelmaan täsmällisiä määrällisiä tavoitteita ja aikatauluja, joita pidettiin tärkeinä pyrittäessä kohti tilannetta, jossa saasteet eivät enää aiheuta ongelmia sen enempää ihmisten terveydelle kuin luonnon omalle ekologialle. Suuri osa näistä tavoitteista kuitenkin kaatui konservatiivien ja liberaalien vastustukseen.

Ympäristöohjelmaan saatiin kuitenkin sisällytettyä merkittäviä periaatteita, joiden kautta ympäristöpolitiikkaa tullaan ohjaamaan parempaan suuntaan. Ohjelmassa muun muassa päätettiin ympäristölle haitallisten tukien asteittaisesta poistamisesta, kun aikaisemmin neuvostossa ei ole suostuttu edes myöntämään tällaisten tukien olemassaoloa. Ensi kertaa mainitaan myös mahdollisuus yhteisön tason ympäristöverotukseen - aikaisemmin asia on aina kaatunut neuvoston yksimielisyysvaatimukseen verotusasioissa.