Työ EU:n 6. ympäristön toimintaohjelman tavoitteisiin pääsemiseksi etenee

Vuonna 2002 hyväksyttiin Euroopan unionin kuudes ympäristön toimintaohjelma, jossa määritellään unionin ympäristöpolitiikan suuntaviivat seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Ohjelma koostuu neljästä painopistealueesta, joilla erityisesti tarvitaan toimenpiteitä. Painopistealueet ovat ilmastonmuutoksen torjuminen, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, ympäristö ja terveys sekä luonnonvarat ja jäte. Ohjelmassa määritellään näille aloille tavoitteita ja aikatauluja sekä tarvittavaa lainsäädäntöä.

Lisäksi ohjelmassa päätettiin uudesta, horisontaalisesta lähestymistavasta. Seitsemän teemakohtaisen strategian kautta tiettyjä ympäristöongelmia pyritään lähestymään kokonaisvaltaisesti. Strategiat tulevat sisältämään sekä yleisen esittelyn kyseisestä ongelmasta ja sen ratkaisuista että täsmällisiä lainsäädäntöehdotuksia konkreettisiksi toimenpiteiksi sekä suunniteltuja aikatauluja. Komissiota pyydettiin valmistelemaan strategiat ilman laadusta, torjunta-aineiden kestävästä käytöstä, maaperän suojelusta, meriympäristön suojelusta, kaupunkiympäristöstä, luonnonvarojen kestävästä käytöstä sekä jätteen syntymisen ehkäisystä ja kierrätyksestä.

Toimin ympäristöohjelman valmisteluprosessissa Euroopan parlamentin asiasta vastaavana esittelijänä. Parlamentin vaatimuksesta komission ehdotusta saatiin huomattavasti tiukennettua ja siihen saatiin sisältöä ja konkreettisia tavoitteita. Myös teemakohtaisten strategioiden aikataulua kiristettiin parlamentin vaatimuksesta niin, että komission on esitettävä ne viimeistään 2005. Komissio esittää strategiat tiedonannon muodossa, mutta kaikesta niihin sisältyvästä lainsäädännöstä päätetään yhteispäätösmenettelyssä parlamentin ja neuvoston välillä.

Komissio valmistelee teemakohtaiset strategiat kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa, "Kohti teemakohtaista strategiaa", on nyt saatu kaikkien strategioiden osalta valmiiksi. Ensimmäisessä vaiheessa määriteltiin strategian aihe ja sen laajuus sekä hahmoteltiin mahdollisia ratkaisuja. Tähän vaiheeseen liittyi laaja konsultaatio, jossa asianosaisilla sekä Euroopan parlamentilla ja neuvostolla oli mahdollisuus lausua näkemyksensä strategioiden sisällöstä. Komissio ottaa nämä näkemykset huomioon toisessa vaiheessa, valmistellessaan varsinaisia strategioita. Toiseen vaiheeseen sisältyy myös uusi konsultaatiokierros sekä perusteellinen vaikutusten arviointi. Komissio aikoo esittää varsinaisen teemakohtaisen strategian torjunta-aineiden kestävästä käytöstä vielä tämän vuoden puolella ja muut strategiat ensi vuonna.

Komission suunnitelmien mukaan torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskeva strategian tavoitteena tulee olemaan vähentää torjunta-aineiden käytöstä aiheutuvia ympäristö- ja terveyshaittoja. Tähän pyritään mm. rajoittamalla ilmasuihkutuksia sekä torjunta-aineiden käyttöä julkisilla paikoilla ja vesiensuojelualueilla, parantamalla välineiden laatua, edistämällä vähän tai ei ollenkaan torjunta-aineita käyttävää viljelyä sekä lisäämällä niin käyttäjien ja myyjien kuin viranomaisten tietoisuutta.

Maaperänsuojelun teemakohtainen strategia tulee keskittymään maaperän saastumiseen, eroosioon ja maaperän orgaanisen aineeseen ja siinä pyritään määrittelemään kustannustehokkaimmat, eri tasoilla toteutettavat toimenpiteet sekä arvioimaan maaperän suojelun ja muiden alojen, kuten maatalouden ja liikenteen, välisiä vaikutussuhteita. Meriympäristön suojelua koskevassa strategiassa käsitellään mm. kalastuksesta, laivaliikenteestä ja maalta tulevasta saastumisesta aiheutuvia meriympäristöön kohdistuvia paineita. Meriympäristön suojelussa myös kansainvälisellä yhteistyöllä on erittäin suuri merkitys.

Luonnonvarojen kestävää käyttöä käsittelevän strategian keskeinen pyrkimys on erottaa toisistaan taloudellinen kasvu ja luonnonvarojen käytöstä aiheutuva ympäristön tilan heikentyminen. Tähän pyritään erityisesti ns. Cardiffin prosessin kautta, sisällyttämällä luonnonvarojen kestävän käytön vaatiumukset muihin politiikan aloihin. Jätteeseen liittyvän strategian tavoitteena on vähentää jätteestä ja jätteen käsittelystä aiheutuvia ympäristövaikutuksia, ja siinä painotetaan erityisesti jätteen syntymisen ehkäisyä.

Toimin tämän vaalikauden alussa esittelijänä myös, kun valmisteltiin ns. päästökattodirektiiviä. Tässä direktiivissä määritetään kansalliset päästörajat tietyille ilmansaasteille, jotka aiheuttavat mm. rehevöitymistä ja maaperän happamoitumista. Yksi parlamentin läpi ajamista vaatimuksista direktiivin käsittelyssä oli, että direktiiviä tulee tarkastella uudelleen vuonna 2004 ja että uudelleentarkastelun yhteydessä asetetaan pitkän aikavälin tavoitteita päästövähennyksille. Tavoitteiden asettamisessa tulee ottaa huomioon mm. teknologian kehittyminen ja kustannustehokkaat toimet. Direktiivin uudelleentarkastelu ja pitkän aikavälin tavoitteiden asettaminen ovat keskeinen kysymys ilman laatua käsittelevässä teemakohtaisessa strategiassa.

Ympäristön saastumisen vaikutukset ihmisten terveyteen ovat olleet viime aikoina paljon esillä. Kaupunkialueilla erilaiset ongelmat vaikuttavat toinen toisiinsa ja kumuloituvat. Kaupunkiympäristöä koskevalla teemakohtaisella strategialla pyritään ratkaisemaan nimenomaan näitä ongelmia lähestymällä niitä horisontaalisesti, käyttämällä hyväksi eri politiikan alojen tarjoamia mahdollisuuksia. Lisäksi tarkoituksena on vähentää kaupungeista aiheutuvia haittavaikutuksia ympäröiviin alueisiin.

- - -

Teemakohtaiset strategiat sisältävät konkreettisia tavoitteita ja toimenpiteitä, joiden avulla pyritään kohti kuudennen ympäristöohjelman lopullista tavoitetta luoda sellainen ympäristön tila, jossa ihmisen toiminnasta aiheutuvat saasteet ja muut epäpuhtaudet eivät aiheuta vaaraa ihmisten terveydelle ja luonnolle.